Budapest
Unkarin oikeusministerin Judit Vargan mukaan Unkarin hallitus on koko ajan sanonut, että se kannattaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifiointia.
”Uskomme siihen, että Nato on tärkeä puolustusliitto eurooppalaisille maille. Kuten pääministeri Viktor Orbán on usein sanonut, Unkarin parlamentin tulevana maanantaina alkavalla kevätkaudella tätä käsitellään”, Varga sanoo HS:n haastattelussa Budapestissä.
”Keskustelu tästä alkaa parlamentissa, ja hallitus tulee siellä kertomaan tukensa ratifioinnille.”
Varsinainen äänestys ratifioinnista on maaliskuun alkupuolella.
Lue lisää: Unkari äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä maaliskuun alussa
Unkari ja Turkki ovat ainoat Naton 30 jäsenmaasta, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä eli ne eivät ole osaltaan vielä hyväksyneet Suomen ja Ruotsin liittymistä liittokuntaan. Turkin kanssa on käyty pitkiä neuvotteluita maan vaatimuksista. Unkari sen sijaan ei ole esittänyt mitään ehtoja ratifioinnille.
Varga kuuluu Unkaria hallitsevaan Fidesz-puolueen sisäpiiriin ja vastaa oikeusministeriön lisäksi myös Eurooppa-asioista.
Fideszillä ja sen kanssa liittoutuneilla kristillisdemokraateilla on 135 paikkaa Unkarin 199-paikkaisesta parlamentista.
Unkarin opposition tietojen mukaan Fideszillä oli tällä viikolla asiasta ryhmäkokous, jonka perusteella ryhmä on jakautunut ratifiointipäätöksessä. Kokouksessa oli esitetty, että parlamentin puhemies lähettäisi Unkarista delegaation Suomeen ja Ruotsiin. Tämä ei ilmeisesti kuitenkaan lykkää parlamenttikeskustelun alkamista.
Vargan mukaan Fidesz on niin suuri puolue, että asiasta on useita mielipiteitä, mutta ainakin hallituksen linjana on kannattaa ratifiointia.
”Itse äänestän puolesta”, Varga sanoo.
Viktor Orbán sanoi radiohaastattelussa perjantaina, että Unkarin parlamentin tarvitsee käydä vielä keskusteluja ennen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymistä.
Lue lisää: Orbán: Tarvitsemme lisää keskusteluja ennen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymistä
Opposition mukaan Fideszin päätöksenteko on käytännössä Orbánin käsissä, joten myös delegaation lähettämispuheilla on hänen siunauksensa.
Vargan mukaan Unkariin on kohdistunut ratifiointiasiassa painostusta, jota hän ei hyväksy.
”Minusta ei ole eurooppalaisten demokratioiden kannalta hyvä, että kun mediasta ja ulkopuolelta tulee kovaa painetta, aletaan puuttua jäsenmaiden sisäisiin demokraattisiin prosesseihin. Ilmapiiri on painostava. Mutta prosessi on käynnissä, sen voin vakuuttaa”, Varga sanoo.
Unkarilta uhkaa jäädä saamatta osa EU-budjetin kautta tulevasta rahoituksesta, ellei se muun muassa paranna korruptiontorjuntaa ja toteuta nykyistä paremmin julkisia hankintoja eli valtion ja kuntien tekemiä tarjouskilpailuja.
Suomi ajoi puheenjohtajakaudellaan vuonna 2019 voimakkaasti sitä, että EU:lle tulisi mahdollisuus leikata jäsenmaan rahoitusta, jos EU-varojen jaossa on epäselvyyksiä. EU käyttää nyt Unkarin suhteen ensimmäistä kertaa tätä Suomen kaudella läpi saatua ehdollisuusmekanismia.
Myös Ruotsi on näkyvästi kannattanut sitä, että Unkari joutuu tekemään uudistuksia saadakseen EU-varansa.
Onko ratifioinnin viivästymisessä kyse siitä, että Unkari kostaa EU:ssa kovistelleille maille?
Varga kiistää tämän jyrkästi. Hänen mukaansa Unkari ei ole millään tavoin kytkenyt Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifiointia meneillään oleviin neuvotteluihin EU-rahoituksestaan.
Hänen mukaansa oli sattumaa, että Unkarin ehdollisuusmekanismi laukaistiin samaan aikaan, kun ratifioinnit olivat käynnissä eri maissa.
”Meillä oli syksyllä kova kiire ehdollisuusmekanismin vaatimien uudistusten kanssa. Se todella ylityöllisti hallituksen.”
Oppositiopuolue Momentumin kansanedustaja Márton Tompos arvioi aiemmin tällä viikolla HS:lle, että ratifioinnin viivästymisessä ei ole kyse Suomesta tai Ruotsista, vaan Unkarista. Unkarissa viivästys on nähty Orbánin pelinä, jossa kyse on EU-rahojen lisäksi myös halusta miellyttää Venäjää ja Turkkia.
Unkarissa vastikään vieraillut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen huomauttaa, että Natolle Turkki on paljon tärkeämpi jäsen kuin Unkari.
”Unkarilla ei ole niin paljon poliittista pelivaraa kuin Turkilla.”
Unkarilaisen verkkomedian Telexin tietojen mukaan Fideszin ryhmäkokouksessa oli käytetty puheenvuoroja, joiden mukaan Suomi ja Ruotsi ovat loukanneet Unkaria viime vuosina ja pyytävät nyt suosionosoitusta.
Kokouksessa oli myös arvioitu, että Naton laajeneminen kiihdyttäisi Ukrainan sotaa, ja siksi siinä pitäisi olla varovainen.
Telexin haastatteleman Fideszin parlamenttiryhmän johtajan Máté Kocsisin mukaan on silti vain hyvin pieni todennäköisyys, että Fideszin kansanedustajat äänestäisivät Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä vastaan.
Unkarin äärioikeistolainen Mi Hazánk- eli Isänmaamme-puolue äänestää varmasti ratifiointia vastaan, puolueen puheenjohtaja László Toroczkai sanoo Helsingin Sanomille.
Puolueella on Unkarin parlamentissa kuusi jäsentä, joten se ei pysty estämään ratifiointia, mutta ääntä se aikoo pitää.
”Nato-jäsenyys on vaarallinen Suomelle ja Ruotsille. Me kannatamme rauhaa, mutta tämä vie meitä lähemmäksi kolmatta maailmansotaa”, Toroczkai sanoo.
”Erityisesti Ruotsille jäsenyys ei ole tarpeen. Suomella on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, joten teitä ymmärrän tässä enemmän.”
Toroczkai lisää, ettei silti näe Venäjän olevan Suomelle samanlainen uhka kuin se oli Ukrainalle.