Perustuslakivaliokunnan kuulemat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat eivät nähneet perustuslakiin tai ihmisoikeussopimuksiin liittyviä esteitä muuttaa saamelaiskäräjälakia hallituksen esityksen mukaisesti.
Eduskunta julkaisi asiantuntijoiden lausunnot perjantaina, kun asian käsittely valiokunnassa päättyi. Valiokunta katsoi, ettei sillä ollut aikataulusyistä edellytyksiä laatia asiasta mietintöä.
Näkemykseen päädyttiin äänestyksen jälkeen.
Lue lisää: Saamelaiskäräjälaki kaatui perustuslakivaliokuntaan
Valiokunta sai saamelaiskäräjälakiin liittyen useita kirjallisia asiantuntijalausuntoja, minkä lisäksi se järjesti kuusi asiantuntijakuulemista.
15. helmikuuta perustuslakivaliokunta kuuli valtiosääntöasiantuntijoita, kuten Tuomas Ojasta, Kaarlo Tuoria, Veli-Pekka Viljasta ja Mikael Hidéniä.
Esimerkiksi Viljanen arvioi lausunnossaan, että lakiesitystä voidaan pitää lähtökohdiltaan saamelaisten asemaa alkuperäiskansana tukevana ja saamelaisten perusoikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin edistävänä.
Hidén puolestaan katsoi, että esitys oli huolellisesti laadittu.
”(P)erusteluissa on seikkaperäisesti kuvattu Suomea sitovan kansainvälisen sopimusoikeuden sisältöä saamelaisia alkuperäiskansana koskevissa kysymyksissä ja kansainvälisten valvontaelinten viimeaikaisia ratkaisuja erityisesti vaalikelpoisuutta saamelaiskäräjille koskevissa kysymyksissä”, hän kirjoitti.
Asiantuntijat kiinnittivät eniten huomiota esitetyn lain kolmanteen pykälään, joka koskee oikeutta tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Hallituksen esityksessä ehdotettiin saamelaiskäräjien vaaliluettelokelpoisuuden uudistamista. Laista olisi poistettu niin kutsuttu lappalaiskriteeri, joka takaa pääsyn luetteloon vanhan maa-, veronkanto- tai henkikirjan merkinnän pohjalta.
Tästä kohdasta käytiin myös merkittävintä poliittista vääntöä. Viljanen huomautti lausunnossaan, että esitetyn muotoilun oli hyväksynyt saamelaiskäräjien merkittävä enemmistö.
”Saamelaiskäräjien lausunnosta perustuslakivaliokunnalle [- -] ilmenee, että saamelaisten keskuudessa nykyiseen saamelaismääritelmään ja vaaliluetteloon ottamisen edellytyksiin on kohdistunut merkittävää kritiikkiä eikä niiden katsota toteuttavan asianmukaisesti saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Tämä seikka perustelee mielestäni jo sellaisenaan vahvasti nykysääntelyn uudistamistarvetta”, hän kirjoitti lausunnossaan.
Viljanen myös arvioi, että esitys olisi linjassa muiden pohjoismaiden vastaavien järjestelmien sekä Pohjoismaisen saamelaissopimuksen kanssa, joka ei ole vielä tullut voimaan.
”Näillä perusteilla pidän ehdotettua sääntelyä valtiosääntöoikeudelliselta ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta perusteltuna.”
Myös Ojanen katsoi, että niin kutsutun lappalaiskriteerin poistamista ja muita muutoksia kolmanteen pykälään voidaan pitää ”välttämättöminä” perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten nojalla.
Ojanen myös huomautti, ettei lakiesitys muodosta saamelaisen määritelmää, toisin kuin nykyinen laki. Esityksen kolmas pykälä otti kantaa ainoastaan siihen, kenellä on oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon.
Tuori ei pitänyt tätä erottelua perusteltuna, sillä perustuslaki puhuu saamelaisten itsehallinnosta ja heille vakuutetuista oikeuksista.
”Näiden säännösten keskinäisyhteyden kannalta on nähdäkseni selvää, että niissä käytettyä saamelaiskäsitettä on tulkittava yhdenmukaisesti”, hän arvioi.
Hidén pohti ”esiintuotua” mahdollisuutta, että niin kutsutun lappalaiskriteerin nojalla äänioikeuden aiemmin saaneet kuitenkin säilyttäisivät äänioikeutensa ja vaalikelpoisuutensa.
”En pidä tällaista järjestelyä tässä aiheellisena ja suositeltavana”, hän kirjoitti.
”Hyvään, oikeita viestejä antavaan lainsäädäntöön ei sovi järjestely, jossa tietty asiaintila todetaan virheelliseksi ja sen jatkuminen suljetaan pois, mutta samalla kuitenkin jätetään jonkinlainen kapseloitu otos tämän virheen mukaisista järjestelyistä olemaan voimassa toistaiseksi ja siis periaatteessa ilman aikarajaa.”
