Kokoomus haluaa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua miljardilla eurolla seuraavan neljän vuoden aikana.
Tavoite menojen kasvun hillitsemiselle on nopeampi, kuin mitä nykyinen hallitus ja valtiovarainministeriö ovat esittäneet. Hallituksen vuonna 2020 antamassa lakiesityksessä esitellään valtiovarainministeriön tekemät laskelmat, joiden mukaan sote-uudistus voisi alkaa hillitä kustannusten kasvua vasta 2030-luvulla.
Kokoomus perustaa laskelmansa lähtökohtaan, jossa nykyiset noin 23 miljardin sote-menot kasvaisivat miljardilla eurolla vuodessa. Kokoomuksen mallissa keskeinen keino olisi lakimuutos, joka pakottaisi hyvinvointialueet laskemaan, kuinka paljon niiden eri palveluiden tuottaminen maksaa, ja avaamaan nämä laskelmat julkisiksi.
”Silloin niitä pystytään vertailemaan, ja silloin nähdään, missä asioita tehdään kalliimmin ja missä edullisemmin. Silloin voidaan tuoda parhaimmat käytännöt sinne, missä asioita on tehty kalliimmalla”, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.
Petteri Orpon mukaan kokoomus ei leikkaa, mutta tavoittelee kustannusten hillintää.
Ajatus on siis se, että osassa sote-palveluja on tällä hetkellä sellaista löysää toimintaa, jota saataisiin tehostettua, kun kustannukset olisivat selvillä ja tietoa jaettaisiin hyvinvointialueiden kesken.
Tällaisen laskelman on tehnyt myös ainakin yksityisiä sote-työnantajia edustava Hali ry. Sen mukaan kuntien järjestämien sote-palvelujen tuottavuudessa oli keskenään niin suuret erot, että tehottomimman kuntapuolikkaan sote-kulujen laskeminen niiden kuntien tasolle, jotka tuottivat palvelut mediaanitehokkuudella, olisi kuntajärjestelmässä säästetty 1,1 miljardia euroa vuodessa.
Lakia tuotantokustannusten avaamisesta ajavat esimerkiksi yksityiset hoivayritykset. Ne katsovat, että julkinen puoli on pitkään ostanut niiltä hoivaa halvemmalla, kuin millä se itse samat palvelut tuottaa.
Orpon mukaan järjestelmä vaatii myös tiukempaa tulosohjausta, jonka tehtävä on varmistaa, että hyvinvointialueet todella ottavat tehokkaimmiksi havaitut keinot käyttöön.
”Tässä asiassa valtiovarainministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on iso rooli. Niiden tulee koota parhaimmat käytännöt, jotka vuosittain käytävissä hyvinvointialueiden ja ministeriöiden välisissä neuvotteluissa täytyy ajaa hyvinvointialueille sisälle.”
Orpo painottaa, että kokoomuksen mallissa hyvinvointialueiden rahoitus ei pienisi, vaan se edelleen kasvaisi.
”Koen kohtuuttomana sen väitteen, että olisimme leikkaamassa sote-palveluista. Absoluuttinen rahamäärä tulee kasvamaan, se on selvä. Väestö ikääntyy, eikä hoidosta ja hoivasta voi tinkiä.”
Kokoomuksen aikomus ei Orpon mukaan ainakaan ensi töikseen ole lähteä muuttamaan laskentamallia, jolla alueille lain mukaan jaetaan rahaa. Puolueen ajatus on se, että luotaisiin mekanismit, joiden kautta nykyisen rahoitusmallin sisällä alueet ajettaisiin tehostamaan toimintaansa.
”Asiantuntijat ovat laajasti antaneet palautetta, että hallituksen mallista puuttuvat kannustimet kustannusten kasvun hillitsemiseen”, Orpo sanoo.
Kokoomuksen mallissa tuottavuutta haettaisiin tuotantokustannusten laskemisen ja avaamisen lisäksi käyttämällä enemmän yksityistä terveydenhuoltoa. Puolue palauttaisi nykyisen hallituksen leikkaamia Kela-korvauksia. Hallitus leikkasi noin 64 miljoonaa euroa yksityisistä lääkärikäynneistä saatavista Kela-korvauksista.
Kokoomus laskee, että vaikka Kela-korvausten maksaminen tuottaisi valtiolle kuluja, se kasvattaisi tuottavuutta jonojen purkamisen helpottamisen kautta.
”Meillä on ongelmana hoitojonot ja hoitajapula erityisesti julkisella sektorilla. Kun Kela-korvaus palautettaisiin, autettaisiin ihmisiä yritysten ja järjestöjen tuottamien palvelujen piiriin. Niiden ihmisten, joilla ei ole varaa yksityiselle puolelle Kela-korvauksen avulla, jonot lyhenisivät julkisella puolella.”
Orpon mukaan Kela-korvauksen vahvuus on se, että sen käyttö vaatii suhteellisen vähän byrokratiaa.
Kokoomus ehdottaa myös henkilökohtaista budjetointia, jossa esimerkiksi vammainen henkilö voisi tietyn summan puitteissa päättää, mitä palveluja hän käyttää ja mistä palvelut hankkii. Puolue lisäisi myös palvelusetelien käyttöä.
Orpon mukaan kokoomus ei aja, että lakiin säädettäisiin siitä, kuinka suuren osuuden yritykset ja järjestöt voisivat sote-palveluista tuottaa.
”Olennaista on, että annetaan vahva viesti siitä, että hyvinvointialueet hankkivat palveluja myös yksityiseltä puolelta. Se luo tarjontaa automaattisesti.”
Orpo painottaa, että kilpailua voidaan käyttää niissä palveluissa ja niillä alueilla, joilla on riittävä määrä palveluntarjoajia. Olennaista on hänen mukaansa kouluttaa hyvinvointialueiden henkilöstöä hankintojen tekemisestä, sillä tällä hetkellä osaamista asiasta on heikosti.
Kokoomuksen talouspoliittisessa ohjelmassa tasapainotettaisiin julkista taloutta miljardin euron verran myös indeksijarrujen avulla. Indeksijarrut tarkoittavat sitä, että indeksikorotuksista leikattaisiin osa pois. Indeksikorotuksilla paikataan palveluiden rahoitusta ja etuuksien tasoa, kun inflaatio ja esimerkiksi palkankorotukset nostavat hintoja.
Kokoomuksen ohjelmassa sanotaan, että puolue ei muuttaisi indeksikorotuksia puolustuksen ja koulutuksen määrärahojen osalta, mutta sotesta ohjelmassa ei mainita mitään.
Olisivatko sote-menotkin siis indeksijarrujen kohteena?
”Hallitusneuvotteluissa eri indeksit käydään läpi. Mutta lähtisin kyllä siitä, että soten osalta keskitytään tähän miljardin euron tuottavuuden kasvun saavuttamiseen.”
Nykyisen hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoo pitävänsä täysin mahdottomana ajatuksena sitä, että sote-palvelut kestäisivät minkäänlaisia indeksileikkureita.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) laskelmien mukaan indeksien jäädyttäminen kokonaan tarkoittaisi käytännön elämässä esimerkiksi 10 000 hoitajan vuosipalkkaa. .
Ensi vuoden indeksikorotus hyvinvointialueille on Kiurun mukaan 2,6 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 600 miljoonaa euroa.
Kiurun laskelmien mukaan indeksien jäädyttäminen kokonaan tarkoittaisi käytännön elämässä esimerkiksi 10 000 hoitajan vuosipalkkaa.
Indeksien jäädyttämistä sotessa ei kuitenkaan ole toistaiseksi mikään puolue esittänyt. Indeksijarrutkin aiheuttaisivat Kiurun mukaan sotessa käytännössä työvoiman irtisanomista.
”Meillä ei ole sotessa sellaisia ison mittaluokan säästöjä, joissa henkilöstöstä voitaisiin pitää kiinni. Se olisi käsittämätöntä tilanteessa, jossa meillä on jo työvoimapula. Minusta olisi nyt olennaista, että kokoomus ja kaikki muutkin eduskuntapuolueet kertovat, voiko sotesta leikata.”
Kiurun mukaan iso huoli on tällä hetkellä se, että hyvinvointialueiden tämänhetkinen rahoitus ei riitä lakisääteisten tehtävien hoitamiseen kunnolla. Tämä johtuu Kiurun mukaan ainakin osittain siitä, että kunnat ovat alirahoittaneet sotea menneinä vuosina.
HS uutisoi helmikuussa, että useiden lähteiden mukaan osa hyvinvointialueiden rahoitusvajeesta ja nykyisistä hoitojonoista johtuu siitä, että kunnat laittoivat tietoisesti viime vuosina soteen niukasti rahaa.
Lue lisää: Kunnat ovat laiminlyöneet terveydenhuoltoa tarkoituksella, kertovat HS:n lähteet
Hyvinvointialueet saavat ensi vuoden alussa korjauserän, joka perustuu kuntien vuoden 2022 lopulliseen tilinpäätökseen. Kiurun mukaan tämä korjauserä ei kuitenkaan välttämättä riitä.
”Huolemme on nyt se, että tämä kuntien alibudjetointi ei näy suoraan millään tilinpäätöksen rivillä. Siksi on pelättävissä, että kuntien alibudjetointi on ollut suurempaa, kuin mitä siirtyvissä menoissa pystytään osoittamaan.”
Kiurun mukaan kuntien alibudjetointi on ollut nyt alkuvuonna ”jatkuvasti esillä” hyvinvointialueiden kanssa käydyissä keskusteluissa.
”Se saattaa osoittautua suuremmaksi ongelmaksi, kuin alun perin oli ajateltu.”
Kiuru on siis sitä mieltä, että järjestelmään saatetaan joutua laittamaan jopa suunniteltua enemmän rahaa.
Hänenkin mukaansa hoitoon pääsyä nopeuttamalla on tulevaisuudessa saatavissa taloudellista hyötyä aikaan, mutta ei lyhyellä aikavälillä miljardin euron edestä, kuten kokoomus esittää. Tämä johtuu Kiurun mukaan siitä, että STM:n järjestämän ”Tulevaisuuden sote-keskus” -hankkeen kautta terveyskeskusten toimintaa on jo koko Suomessa tehostettu.
”Uskon, että taloudellisia hyötyjä on jo saatu ulosmitattua. Tätä työtä pitää tietysti jatkaa, mutta niin merkittäviä kustannushyötyjä, joista nyt unelmoidaan, ei ole saatavissa.”
Sote-palvelut ovat yksi Suomen suurimpia menoeriä. Koska Suomi on viime vuosina velkaantunut runsaasti, on valtiovarainministeriö vaatinut, että seuraavan kahdeksan vuoden aikana julkista taloutta pitäisi tasapainottaa yhdeksällä miljardilla eurolla. Velka myös maksaa suomalaisille koko ajan enemmän, sillä lainojen korot ovat kasvussa.
Miten paljon Suomella on Sdp:n mielestä varaa kasvattaa sote-menoja tällaisessa julkisen talouden tilanteessa, Krista Kiuru?
”On mahdotonta tinkiä niin, että ihmiset jäävät hoitamatta, se tie tulee kansantaloudelle vielä kalliimmaksi. Sote on investointi ihmisten terveyteen.”
Eikö Sdp:n mielestä ole siis minkäänlaista kattoa, kuinka paljon sote-menot voivat nousta?
”Nykyiseen rahoitusjärjestelmään on jo rakennettu mekanismi, jolla hyvinvointialueet voivat pyytää valtiolta lisää rahaa, jos ihmiset eivät tule muutoin hoidetuksi. Siinä se raja kulkee, että emme voi ajatella, että ihmisten perustuslailliset oikeudet eivät toteutuisi. Säästöt sotessa syntyvät hoidon vaikuttavuutta ja hoitoon pääsyä parantamalla. ”