Budapest
Julistekampanja alkaa heti lentokentältä lähtevän tien varresta ja jatkuu Budapestin keskustassa. Sitä ei voi olla näkemättä, minne tahansa meneekin.
97 % NEM a szankciókra.
Budapestin katukuva on täynnä hallituksen kampanjan julisteita ja tienvarsimainoksia, joissa kerrotaan 97 prosentin unkarilaisista vastustavan pakotteita.
Julisteen mukaan 97 prosenttia unkarilaisista sanoo ”ei” Euroopan unionin asettamille Venäjän-vastaisille pakotteille.
Kampanjavideoon törmää useiden unkarilaismedioiden sivuilla.
Kampanjan takana on Unkarin hallitus, joka teki aiheesta unkarilaisille kyselyn. Kansalaiset saivat ottaa kantaa muun muassa siihen, kannattavatko he pakotteita, jotka hallituksen mukaan nostavat ruuan hintaa ja ”voivat johtaa seuraavaan maahanmuuttoaaltoon”.
Julisteissa hallitus jättää sanomatta, että joulukuussa päättyneeseen kyselyyn osallistuttiin laiskasti eikä tulos perustu edustavaan otokseen.
Unkarin kampanjan syynä ovat Krimin valtauksesta alkaneet EU:n Venäjä-vastaiset pakotteet, jotka muuttuivat kertaheitolla ankarammiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuosi sitten. EU yrittää niiden kautta iskeä Venäjän talouteen ja kykyyn käydä sotaa.
EU-jäsenmaiden pitää hyväksyä pakotteet yksimielisesti, mutta Unkarissa tämä on ottanut lujille.
Unkari istuu kahdella tuolilla. Se on EU:n ja Naton jäsen, mutta ennen sotaa maan hallitus käytti paljon aikaa rakentaakseen hyviä suhteita Venäjään ja Kiinaan muun muassa investointeja saadakseen. Unkarin pääministeri Viktor Orbán pitää näiden maiden johtoa hengenheimolaisinaan ja halveksii avoimesti länsimaisia liberaaleja arvoja.
Lue lisää: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet heiluvat Orbánin koukussa
Pääministeri Viktor Orbán piti helmikuussa vuosittaisen kansakunnan tilaa käsittelevän puheensa.
Vaaleissa tämä on ollut voittava resepti. Orbán ja hänen luomansa valtapuolue Fidesz saivat vuoden 2022 keväällä jatkokauden ja edelleen enemmistön maan parlamenttiin. Orbánin mukaan voitto oli niin suuri, että se näkyi ”kuuhun ja myös Brysseliin asti”.
Kahdella tuolilla keikkuminen on sodan alun jälkeen leimannut Unkarin politiikkaa.
Se näyttää vaikuttaneen myös siihen, että Unkari on Turkin tavoin viivytellyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa.
Maan parlamentin on määrä keskiviikkona aloittaa ratifiointien käsittely. Äänestyksen pitäisi olla vuorossa myöhemmin maaliskuussa.
Turkkia ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut Nato-maat ovat jo aikapäiviä sitten hyväksyneet Suomen ja Ruotsin jäsenyydet.
Suomessa tiistaina vierailleelta Naton pääsihteeriltä Jens Stoltenbergiltä ja pääministeri Sanna Marinilta (sd) kysyttiin heidän yhteisessä tiedotustilaisuudessaan kommenttia Unkarin ratifioinnista. Marin sanoi puhuneensa Orbánin kanssa useasti, eikä tämä ole koskaan sanonut, että Unkarilla olisi ongelmia Suomen ja Ruotsin jäsenyyden suhteen.
Myös Stoltenberg kertoi, ettei Unkarin suunnasta ole kuulunut erityisvaatimuksia tai ehtoja ratifioinnille.
Lue lisää: Vasemmistoliiton Mustajärvi teki hylkäysesityksen, Nato-jäsenyydestä äänestys keskiviikkona
Lue lisää: Marin: Vähemmistöhallitustakin voisi harkita, jos Nato-prosessi uhkaa pitkittyä
”Ensimmäisinä sodan päivinä hallitus ei tiennyt, miten sotaan pitäisi reagoida, ja julkinen media avoimesti kannatti Venäjän propagandaa. Sitten he ymmärsivät, ettei edes oma fanipohja ole siihen tyytyväinen, ja retoriikkaa hieman säädettiin”, sanoo oppositiopuolue Momentumin kansanedustaja Márton Tompos.
Oppositiopuolue Momentumia edustava Márton Tompos Unkarin parlamenttitalossa.
Unkarin julkiset televisio- ja radiokanavat ovat Orbánin perustaman ja hallitseman pääpuolueen Fideszin taskussa, samoin suurimmat lehdet, radioasemat, monet verkkomediat sekä kansallinen uutistoimisto.
Virallisen selityksen mukaan Unkarin parlamentilla ei ollut aikaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointiin syksyllä, koska maassa oli lainsäädäntöruuhka EU:n vaatimien uudistusten takia. Opposition kansanedustajat eivät niele selitystä.
”Hallitukselta meni 24 tuntia esimerkiksi yhden sille epämieluisan verolain perumiseen”, Tompos sanoo.
Todellisesta syystä on useita tulkintoja. Yksi on se, että viivyttelyllä hallitus esittää protestin kahdelle pohjoismaalle, jotka ovat olleet etulinjassa vaatimassa Unkarin EU-rahoituksen jäädyttämistä, ellei maa tee tarvittavia uudistuksia. EU:n mukaan oikeusvaltion periaatteet eivät nykyisellään toteudu Unkarissa.
””Orbán pelaa Venäjän hyväksi, tahtoen tai tahtomattaan.”
Toinen tulkinta on se, että Nato-hakemukset ovat Orbánille arvokas pelimerkki niin EU- kuin Venäjä-suhteissa.
”Unkari yrittää epätoivoisesti pitää hyvät välit Moskovaan. Ei ainoastaan energiariippuvuuden takia, vaan Unkari laskee jo pidemmälle, mitä tapahtuu sodan jälkeen”, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin dosentti ja tutkija Katalin Miklóssy.
”Jos Suomi ja Ruotsi liittyvät, se vahvistaa Naton pohjoista rajaa ja pakottaa Venäjää siirtämään joukkoja pohjoiseen, eikä se halua tehdä sitä tämänhetkisessä tilanteessa. Joten viivyttämällä ratifiointia Orbán pelaa Venäjän hyväksi, tahtoen tai tahtomattaan”, Tompos sanoo.
Unkarin parlamenttitalo Tonavan rannalla Budapestissä, Budan puolelta nähtynä.
Tompos esittelee Unkarin valtavaa, koristeellista parlamenttitaloa vino hymy huulilla. Täällä on eri meininki kuin Suomen avoimessa eduskunnassa: toimittajat eivät voi ravata missä haluavat, työskentelypaikat on tarkasti rajattu.
Parlamentin puitteet ovat komeat, mutta oppositio on turhautunut. Se on hajanainen eikä mahda mitään Fideszin ja sen kanssa liitossa olevan kristillisdemokraattien hallitukselle, jolla on kaksi kolmasosaa parlamentin paikoista.
”Hallituksen ministerit ja presidentti ovat yhä Venäjän puolella. He esittävät näitä erittäin tyhmiä ja pinnallisia väitteitä, että kannatamme rauhaa ja haluamme tulitauon. Tulitauko antaisi vain Venäjälle tilaisuuden ryhmitellä joukkonsa uudestaan”, Tompos sanoo.
Rauhasta ja tulitauosta puhui myös Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto, kun hän vieraili helmikuun alussa muiden EU-maiden karttamalla Valko-Venäjällä. Szijjarton mukaan Unkarin tarkoituksena on pitää kaikki kommunikaatiokanavat auki, vaikka tätä muut eivät hyväksyisikään.
Kanavat EU-suuntaan ovat vähitellen jäätyneet. Maa on onnistunut Venäjä-mielistelyllään suututtamaan jopa entisen liittolaisensa Puolan.
”Tulitauko antaisi vain Venäjälle tilaisuuden ryhmitellä joukkonsa uudestaan”, Tompos sanoo.
Unkari tinki pakotteisiin itselleen merkittävät poikkeukset. Unkari voi edelleen ostaa venäläistä fossiilienergiaa, sillä Družba-putkea pitkin tuleva raakaöljy ei ole pakotteiden piirissä. Unkari sai poikkeuksen myös maakaasuun ja tuo edelleen 85 prosenttia kaasustaan Venäjältä.
Venäläinen energia on Unkarille elinehto, mutta se on nähnyt oudon paljon vaivaa myös pakotteiden yksityiskohdissa. Unkari vaatimalla vaati, että presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva patriarkka Kirill otettaisiin pois henkilöihin kohdistuvien pakotteiden listalta.
Ilman näitä poikkeuksia Unkari olisi todennäköisesti veto-oikeudellaan kaatanut EU:n pakotepäätökset.
Mutta EU:n pakotteet ovat jatkuvasti kiristyneet.
Seuraava Unkarin koetinkivi on venäläinen ydinvoima, jota Orbán on varoittanut ottamasta pakotteiden piiriin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kehotuksista huolimatta.
Syy on se, että venäläinen Rosatom laajentaa parhaillaan Unkarin Paksin ydinvoimalaa, jonka 1980-luvulta peräisin olevien neljän voimalayksikön rinnalle rakennetaan kahta uutta reaktoria. Pahasti myöhässä olevasta laajennuksesta sovittiin jo vuonna 2014, ilman tarjouskilpailua.
Lue lisää: Politico: Orbán aikoo estää Venäjän vastaiset ydinvoimapakotteet
Unkarin hallitus on toistaiseksi pysynyt mukana EU-päätöksissä, mutta se puhuu kotimaassa ”Brysselin pakotteista” ikään kuin se ei olisi ollut yhtenä EU-jäsenenä niistä päättämässä.
Bryssel on Unkarin hallituksen puheissa pahuuden pääpaikka muun ”lännen” lisäksi, ja erityinen inhon kohde on EU-parlamentti. Tunteet ovat molemminpuoliset: parlamentin taannoin laatiman mietinnön mukaan Unkari ei ole enää demokraattinen valtio. Europarlamentaarikkojen mukaan maa järjestää vaaleja mutta ei kunnioita demokratian normeja ja standardeja.
Unkari suhtautuu kylmäkiskoisesti myös sotaa käyvään Ukrainaan, ja Orbánin ja Zelenskyin välit ovat jäätävät.
Viime maaliskuun EU-huippukokouksessa Zelenskyi kyseli videoesiintymisessään, onko Orbán nähnyt, mitä Ukrainan Mariupolissa tapahtuu.
”Sinun täytyisi päättää, kenen puolella olet”, Zelenskyi sanoi.
Tammikuussa Ukraina kutsui Unkarin suurlähettilään puhutteluun sen jälkeen, kun Orbán oli tiettävästi kertonut toimittajille Ukrainan olevan ”ei-kenenkään-maa” ja verrannut sitä Afganistaniin.
Unkari on kieltäytynyt toimittamasta aseita Ukrainalle, eikä se ole sallinut asekuljetuksia Unkarin läpi sillä perusteella, ettei se halua kiihdyttää sotaa.
Toinen syy tai veruke on Ukrainan Taka-Karpatiassa asuva 150 000 hengen unkarilaisvähemmistö, jota Unkarin hallitus haluaa kertomansa mukaan suojella sodalta. Unkari on syyttänyt Ukrainaa myös tämän vähemmistön huonosta kohtelusta.
Puhe Unkarissa kääntyy jatkuvasti muidenkin naapurimaiden unkarilaisvähemmistöihin. Unkari menetti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Trianonin rauhansopimuksessa kaksi kolmasosaa pinta-alastaan ja kolmisen miljoonaa asukkaistaan, mikä hiertää edelleen. Tätä kansallismieliset poliitikot käyttävät mielellään hyväkseen, sata vuotta myöhemmin.
”Oikeisto on tehnyt niin aina, mutta Orbánin luovuus tässä on suurta”, sanoo historiantutkija Krisztián Ungváry. Hänen mukaansa hallitus voi käyttää Trianonia esimerkkinä myös lännen epäluotettavuudesta.
Historiantutkija Krisztián Ungváry kirjoitustyössä kotonaan Budapestissä.
Tompos haluaa haastattelun lopuksi muistuttaa, että ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää Unkarin henkeä. Useat muutkin HS:n haastattelemat korostavat yhteiskunnan vastakkainasettelun, polarisaation, kasvaneen isoihin mittoihin, mikä näkyy päätöksissä ja toimintatavoissa.
”Tämä ei ole toimiva yhteiskunta. Unkarilaisena pystyt aistimaan jännitteen, kun olet tekemisissä ihmisten kanssa. Me olemme vihaisia toisillemme, emmekä osaa ratkoa ristiriitoja kovin hyvin, mikä johtuu yhteiskuntaan tietoisesti luodusta vihasta”, Tompos sanoo.
Tutkija Krisztián Ungváryn työhuoneessa on lipasto täynnä erilaista historiallista esineistöä.
