Pääministeri Sanna Marin (sd) asetteli sanansa Naton avoimien ovien politiikasta suoraan, kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili tiistaina Suomessa.
Marin sanoi, että hän olisi toivonut Suomen jo olevan Naton jäsen. Suomi ja Ruotsi täyttävät kaikki liittokunnan jäsenyyskriteerit, ja jäsenyyttä vielä odotetaan, hän sanoi.
”Tietenkin tämä rasittaa myös Naton avoimien ovien politiikkaa. Se liittyy Naton uskottavuuteen, koska täytämme kaikki kriteerit”, Marin sanoi yhteisessä tiedotustilaisuudessa Stoltenbergin kanssa.
Hän jatkoi, että päätös on toki nyt Turkin ja Unkarin käsissä.
HS:n haastattelussa Stoltenberg vastaa Marinin näkemykseen muistuttamalla muun muassa, että Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi on ollut tähän mennessä nopein Naton historiassa. 30 jäsenmaasta 28 on jo ratifioinut jäsenyydet.
”Tämä on paljon nopeampaa kuin tavallisesti”, Stoltenberg sanoo.
Et siis ole samaa mieltä Marinin kanssa?
”Sanon ainoastaan, mikä oikeastaan on tilanne. Tiedän, että Sanna Marinkin on samaa mieltä siitä, että tämä on ollut tähän mennessä nopea prosessi Natossa.”
Stoltenberg muistuttaa myös, että jo se, että 30 jäsenmaata kutsui Suomen ja Ruotsin jäseniksi ja liittymispöytäkirjat allekirjoitettiin, antoi Suomelle ja Ruotsille erityisaseman ja toi maita lähemmäksi Natoa.
Jäsenyyttä koskien lopulliset päätökset pitää kuitenkin tehdä kaikkien jäsenmaiden parlamenteissa, eikä näitä päätöksiä voida tehdä yhteisellä Naton päätöksellä, hän korostaa.
Jäsenyyksien mahdolliseen aikatauluun Stoltenberg ei tiistaina ottanut kantaa. Ei myöskään siihen, mitä tarkoittaisi, jos jäsenyydet eivät etene Vilnan heinäkuussa järjestettävään kokoukseen mennessä tai Vilnassa.
”Minun tavoitteeni on, että tämä tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Tämä on prioriteetti Natolle ja minulle henkilökohtaisesti”, Stoltenberg sanoo.
Jo nyt Suomi on kuitenkin Nato-pöydässä ja Suomea sovitetaan tiiviisti Naton siviili- ja sotilasrakenteisiin.
Lisäksi monet liittolaisista ovat antaneet Suomelle ja Ruotsille turvavakuutuksia.
”On mahdotonta kuvitella, että Suomi ja Ruotsi kohtaisivat sotilaallisen uhan ilman, että Nato reagoisi. Olette [– – ] hyvin erilaisessa asemassa, paljon turvallisemmassa asemassa, kuin missä olitte ennen kuin haitte jäseneksi.”
Suomen ja Ruotsin jäsenyys on ratifioimatta edelleen Turkissa ja Unkarissa.
Stoltenberg tapasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vastikään.
Hän sanoo olevansa iloinen siitä, että Ruotsin, Suomen ja Turkin keskinäisten kolmikantakeskustelujen aloittamisesta uudelleen sovittiin. Osapuolet tapaavat Brysselissä, Naton päämajassa ensi viikon torstaina 9. maaliskuuta.
Keskustelujen keskeyttämisestä kerrottiin sen jälkeen, kun Turkki oli suuttunut Tukholmassa järjestetystä mielenosoituksesta, jossa poltettiin Koraani.
Vastaavat keskustelut on tavattu käydä virkamiestasolla ja ne ovat koskeneet pitkälti yhdessä Madridin huippukokouksessa solmitun niin sanotun yhteisymmärrysasiakirjan täytäntöönpanoa. Kokoukset eivät siis ole olleet neuvotteluja siitä, milloin maat voivat päästä Naton jäseneksi.
Stoltenberg sanoo pitävänsä tapaamista hyödyllisenä, koska tässä yhteydessä voidaan käsitellä yhteisymmärrysasiakirjan toimeenpanoja ja jäljellä olevia haasteita.
”Tapaaminen itsessään ei takaa ratkaisua”, hän sanoo.
Stoltenberg sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Turkki ja Unkari ratifioivat Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ja toivoo, että se tapahtuu mahdollisimman pian, koska Suomi ja Ruotsi ovat täyttäneet sitoumukset, jotka ne tekivät Turkin kanssa viime vuonna Madridissa.
Jens Stoltenberg sanoo olevansa iloinen siitä, että Ruotsin, Suomen ja Turkin keskinäisten kolmikantakeskustelujen aloittamisesta uudelleen sovittiin.
Stoltenberg osallistui tiistaina Pohjoismaisen Työväenliikkeen yhteistyökomitean Samakin vuosikokoukseen Helsingissä.
Puheessaan hän sanoi, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin tavoittele rauhaa vaan sodan jatkamista.
Stoltenberg sanoi myös, että kun sota jossain vaiheessa loppuu, olisi varmistettava, ettei historia toista itseään. Ukrainan turvallisuuden takaamiseksi olisi luotava pitkän aikavälin järjestelyjä.
Nato on jo luvannut Ukrainan tulevan liittokunnan jäseneksi pitkällä aikavälillä.
Minkälaisia järjestelyjä tarvitaan ennen tätä ja sodan loputtua?
Stoltenberg sanoo, että on hiukan liian aikaista ottaa turhan täsmällistä kantaa asiaan.
Venäjän aggressiossa on kuitenkin nähty kaava: Ensin Georgiassa 2008, sitten Krimillä ja Donbasissa 2014 ja viime vuonna täysimääräisessä hyökkäyksessä Ukrainaan.
”Meidän täytyy rikkoa tämä Venäjän aggression kehä. Meidän on estettävä se, että Venäjä jatkaa Euroopan turvallisuuden nakertamista. Ja siksi, kun tämä sota loppuu, meillä on oltava mekanismeja, jotka takaavat, että Venäjä ei hyökkää uudelleen.”
Stoltenbergin mukaan on taattava, että Ukrainalla on sotilaallisia kyvykkyyksiä ja voimaa pelotteeksi ja puolustamaan itseään tulevia aggressioita vastaan. Ja myös tarkasteltava, miten voidaan välttää historian toistuminen.
Tarkoittaako tämä siis jonkinlaisia turvatakuita?
Stoltenberg toistaa, että on liian aikaista olla kovin tarkkasanainen.
Nato-maat ovat sopineet, että Ukrainasta tulee Naton jäsen, hän sanoo. Selkeää aikataulua tälle ei ole.
”Samalla tiedämme, että ainoa tapa, jolla Ukrainasta voi tulla Naton jäsen on, että Ukraina säilyy suvereenina, itsenäisenä, demokraattisena valtiona. Tärkein asia, prioriteetti, nyt on taata, että Ukraina säilyy, eikä presidentti Putin voita Ukrainassa.”
Keskustelua teemasta käydään parhaillaan liittolaisten kesken, Stoltenberg sanoo.
Wall Street Journal raportoi hiljattain, että Britannia ajaa mallia, jossa Ukrainalle annettaisiin paljon nykyistä laajemmin edistynyttä sotilasteknologiaa, aseita ja ammuksia puolustukseen sodan päätyttyä.
Myös Ranska ja Saksa kannattaisivat Naton ja Ukrainan suhteen tiivistämistä ja katsoisivat, että tämä voi lisätä Ukrainan itseluottamusta ja antaa sen hallitukselle kannusteita aloittaa keskustelut rauhasta Venäjän kanssa.
Mitä mahdollisiin rauhanneuvotteluihin tulee, Stoltenberg sanoo, että on Ukrainan päätettävissä, koska he näkevät ehtojen olevan sellaiset, että pöytään voidaan istua.
Hän pitää mahdollisena, että sota päättyy neuvottelupöytään, kuten monet sodat päättyvät. Se mitä neuvottelupöydässä tapahtuu, on yhteydessä voimaan taistelukentällä. Ainoa tapa saada kestävä rauha Ukrainaan on siis se, että presidentti Putin ymmärtää, ettei hän voi jatkaa hyökkäystä Ukrainaan, Stoltenberg sanoo.
Jos siis halutaan rauhanomainen neuvotteluratkaisu, joka takaa, että Ukraina säilyy suvereenina itsenäisenä valtiona, on sotilaallisen avun tarjoaminen Ukrainalle nyt ainoa keino tämän saavuttamiseen.
”Jos halutaan rauha huomenna, tarvitaan sotilaallista tukea tänään. ”
Naton pääsihteerin Jens Stoltenberg kuvattuna eduskunnassa.
Lue lisää: Naton Stoltenberg: ”Putin ei valmistaudu rauhaan, hän valmistautuu sotimaan lisää”
Oikaisu Klo 22.41: Täsmennetty muotoilua Suomen kutsumisesta jäseneksi.