Pelastusarmeijan tiloissa Helsingin Kalliossa tuoksuu kahvi. On käynnissä ruokakassien jako, ja samalla kassien hakijat saavat istahtaa kahville ja croissantille.
Joka toinen torstai järjestettävä ruokajako on tarkoitettu vain opiskelijoille. Paikalle saapuu parikymppisiä ihmisiä hakemaan kasseja, joiden sisällä on muun muassa vihanneksia, leipää ja kasviproteiinituotteita. Lihaakin saa, mutta kuulemma vegekassit ovat opiskelijoiden parissa suosittuja.
Elias Rantakallio on käymässä Castréninkadun ruokajaossa ensimmäistä kertaa. Hän kertoo tekevänsä opintojen ohessa töitä, mutta nyt työvuoroja ei ole ollut. Kassin hakeminen tuntuu tarpeellista, koska inflaatio on nostanut ruoan hintaa.
"Kyllä se oikeasti vaikuttaa siihen, miten terveellisesti syö. Esimerkiksi paprikan, kurkun ja avokadon hinnat ovat nousseet paljon, joten salaatin tekeminen on kotona jäänyt. Olen alkanut syödä enemmän opiskelijaravintoloissa, koska kotona tehtynä ruoan hinta menee älyttömän korkeaksi, jos haluaa syödä monipuolisesti”, Rantakallio kertoo.
Elias Rantakallion mukaan monipuolinen syöminen on vaikeutunut inflaation takia.
Samaa sanoo Aaro Ruohonen.
”Täältä saa monipuolista tavaraa sen rinnalla, mitä itse olisi varaa ostaa kaupasta.”
Ruohonen kuvailee omaa taloudellista tilannettaan niin, että hän pärjää kyllä, mutta yrittää säästää kaikessa mahdollisessa.
"Kyllähän sitä toimeen tulee, koska on opintolaina. Mutta sehän on se pahin, että se on lainaa, ja korotkin nousevat nyt.”
Lainaa on otettava, sillä opintotuki itsessään ei riitä elämiseen, Ruohonen sanoo. Lainan nostamisen korvaaminen työnteolla taas ei ole aivan yksinkertainen ratkaisu.
”Suurin este työssä käymiseen on aika, jota ei opiskeluilta jää. Totta kai välillä voi töitä tehdä, mutta kyllä siinä mielenterveys kärsii, jos pidemmän päälle yrittää tehdä töitä ja opiskella samaan aikaan.”
Aaro Ruohonen, Otso Kauniskangas ja Emil Kähkönen ovat hakeneet vegeruokakassit Pelastusarmeijalta jo useamman kerran.
Viimeisen vuoden aikana monet arjen peruskustannukset ovat nousseet. Inflaatio iskee opiskelijoihin siinä missä kaikkiin muihinkin kansalaisiin.
Hintojen nousu näkyy ruokakaupassa, sillä ruoan hinta on noussut nopeimmin koko kuluneen vuosituhannen aikana. Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat viime joulukuussa 16 prosenttia kalliimpia kuin vuotta aiemmin.
Samalla lainojen korot ovat nousseet. Maaliskuun alussa Suomessa yleisesti käytetty viitekorko, 12 kuukauden euribor, oli jo yli 3,8 prosenttia.
Opiskelijoita koskee erityisesti opintolaina. Vaikka opintolainasta on vuosikausia totuttu puhumaan ”ilmaisena lainana”, senkin korot nousevat yhtä lailla.
Opintolainan nostamiseen liittyvä riski onkin muuttunut merkittävästi, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (Syl) puheenjohtaja Lotta Leinonen.
”Jos korot jatkavat nousuaan, alkaa opintolainan korko täysillä lainamäärillä nousta tuhansiin euroihin. Se on huolestuttavaa erityisesti siitä näkökulmasta, miten lainapainotteista opiskelijan toimeentulosta on tullut”, Leinonen sanoo.
Opintolainamäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla. Kun lukuvuonna 2011–2012 opiskelijalla oli lainaa keskimäärin 5 150 euroa, oli lainaa lukuvuonna 2021–2022 yli kaksinkertaisesti, 10 701 euroa. Myös opintovelallisten määrä on ollut reippaassa kasvussa.
Nostettujen opintolainojen kokonaismäärä on kaksinkertaistunut vuoden 2017 jälkeen. Silloin Juha Sipilän (kesk) hallitus teki opintotukiuudistuksen, jossa opintorahaa pienennettiin ja valtion takaamaan opintolainan määrää nostettiin 650 euroa kuukaudessa.
Tällä hetkellä lapsettoman opiskelijan suurin mahdollinen opintoraha on 268 euroa kuukaudessa. Lisäksi opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea, jonka enimmäismäärä riippuu asuinkunnasta ja asumismuodosta.
Suomen ylioppilaskuntien liiton Leinosen mukaan lainapainotteisuus on omiaan herättämään huolta tulevaisuudesta.
"Tulevaisuudennäkymät ovat toki hyvin erilaisia esimerkiksi siitä näkökulmasta, mitä alaa opiskelee. Mutta miltä tuntuu siirtyä työelämään sillä tavalla, että on kymmenientuhansien eurojen velka? Oman talouden lisäksi tällä hetkellä niin moni muukin asia kuten Venäjän hyökkäyssota horjuttaa uskoa tulevaisuuteen.”
Arjen kustannusten nousu on ollut yksi kuluneen talven näkyvimpiä teemoja mediassa. Hallitus on tukenut kansalaisia eri tavoin: perheet saivat ylimääräisen lapsilisän, ja kalliita sähkölaskuja on kompensoitu useilla eri tukimuodoilla.
Opiskelijat ovat tietysti monipuolinen joukko, ja osa hallituksen kohdistamista tuista on osunut myös opiskelijoille. Leinosen mielestä opiskelijoiden näkökulma on silti jäänyt inflaatiokeskustelussa paitsioon.
”Ottaen huomioon sen, että kaikki muut sosiaalietuudet ovat parempia kuin opintotuki. Siinä mielessä on huolestuttavaa, että opiskelijan toimeentulosta ei tällaisessa inflaatiotilanteessa ole keskusteltu.”
Joitain avauksia on ollut. Opetusministeri Li Andersson (vas) on esittänyt korkokattoa opintolainalle, ja vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnalle.
Käytännössä opiskelijoiden toimeentulosta päättäminen on kuitenkin jo seuraavan eduskunnan käsissä. Huhtikuun 2. päivän vaaleissa valittava eduskunta päättää esimerkiksi erilaisiin etuuksiin tulevista korotuksista tai heikennyksistä.
HS:n vaalikoneeseen vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista suuri osa tukisi energian hinnannoususta kärsiviä.
Gallupeja johtava kokoomus esittää, että julkista taloutta tasapainotettaisiin ensi vaalikaudella miljardilla eurolla indeksijarrujen avulla. Se tarkoittaisi, että joitakin indeksikorotuksia leikattaisiin, jolloin esimerkiksi etuuksien reaaliarvot pienenisivät. Kokoomus ei kuitenkaan ole kertonut, mihin etuuksiin tai palveluihin indeksijarrut kohdistuisivat.
Valtiovarainministeriö on vaatinut, että Suomen julkista taloutta tasapainotetaan yhdeksällä miljardilla eurolla seuraavan kahdeksan vuoden aikana, koska Suomi on velkaantunut niin nopeasti ja väestön ikääntyminen pahentaa kestävyysvajetta. Seuraavan hallituksen on tavalla tai toisella otettava huomioon julkisen talouden tila, kun se tekee päätöksiä siitä, kuinka paljon eri palveluihin ja etuuksiin laitetaan rahaa.
HS:n vaalikoneessa kaikki muut nykyiset eduskuntapuolueet paitsi vihreät, vasemmistoliitto ja Sdp vastasivat olevansa samaa mieltä väitteen ”valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin” kanssa.
Tänä syksynä opintorahaan on tulossa runsaan kymmenen euron indeksikorotus, mutta Syl vaatii lisäksi sadan euron tasokorotusta.
Leinosen mukaan korotus pitäisi nähdä investointina siihen, että Suomeen saadaan kovasti kaivattua työvoimaa: mitä hankalampaa opiskelijan on toimeentulonsa järjestää, sitä isompi vaara on, että opinnot jäävät kesken. Osalla niistä aloista, joilla nyt kärsitään osaajapulasta, vaaditaan kuitenkin loppuun asti tehtyä tutkintoa.
”Nykyään puhutaan paljon esimerkiksi tki-panostuksista [tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta]. Ne panostukset vaativat sitä, että meillä on opiskelijoita, jotka saavat tutkintonsa loppuun asti ja lähtevät siitä vielä syventämään osaamistaan. Näissä keskusteluissa opiskelijoiden hyvinvointi ei ole ollut esillä, vaikka se on olennainen näkökulma.”