Puolueiden erot tulevat esiin selvinä, kun katsotaan ehdokkaiden vastauksia HS:n vaalikoneen veroja koskeviin kysymyksiin.
Alla olevassa grafiikassa puolueet on sijoitettu janalle sen mukaan, miten puolueen ehdokkaat keskimäärin vastasivat kysymykseen palkkojen verotuksesta.
Väite kuului näin: Palkkojen verotusta pitäisi alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun muassa verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.
Kokoomuslaiset ovat selkeimmin sitä mieltä, että palkkojen verotusta pitää alentaa vaikka hyvinvointivaltion palveluiden kustannuksella.
”Kannatan ansiotuloverotuksen alentamista. On oikein, että ihmiselle jää enemmän käteen tekemästään työstä”, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli vastaustaan vaalikoneessa.
”Velalla verotusta ei tule keventää”, hän täsmensi.
Tässä kysymyksessä toiseksi ”oikeistolaisimmin” vastasivat perussuomalaisten ehdokkaat.
Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat odotetusti kaikista eniten eri mieltä.
Keskustan ehdokkaat sijoittuvat janalla lähes täsmälleen samaan kohtaan vihreiden ehdokkaiden kanssa. Molemmat suhtautuvat nihkeästi palkkojen verotuksen alentamiseen, jos se johtaa muun verotuksen kiristämiseen, velan kasvuun tai palveluiden leikkauksiin.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kirjoittaa perusteluissaan, että Suomen julkisen talouden tasapainottaminen tulee olemaan ”hyvin haastava ponnistus”.
”Keskusta on sitoutunut siihen, että yritysten, yrittäjien ja työnteon verotusta ei kiristetä”, hän kirjoittaa.
Vielä selvemmin oikeiston ja vasemmiston perinteinen jako näkyy yllä olevassa grafiikassa. Se kuvaa ehdokkaiden vastauksia kysymykseen siitä, onko parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.
Vasemmistoliiton ehdokkaista lähes kaikki ovat olleet täysin samaa mieltä tämän väittämän kanssa.
”Suuriin omaisuuksiin ja pääomatuloihin sekä veronkierron ehkäisemiseen tähtäävät verouudistukset eivät aiheuta haittaa hyvinvoinnille, tasa-arvolle tai osaamiselle, mitä puolestaan leikkaukset palveluihin ja sosiaaliturvaan kyllä tekevät”, kirjoitti puolueen puheenjohtaja Li Andersson vaalikoneen perusteluissa.
Tässäkin kysymyksessä perussuomalaiset asemoituu talouspoliittiseen oikeistoon ja lähelle kokoomusta. Puolueen ehdokkaat siis leikkaavat mieluummin julkisia palveluita ja etuuksia kuin nostavat veroja.
Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on ollut väittämän kanssa täysin eri mieltä ja perustelee tekstiosuudessa näin:
”Veroja ei voi korottaa. Julkisen talouden menoja ja valtion, alueiden ja kuntien tehtäviä täytyy vähentää. Verot ja maksajien määrä eivät yksinkertaisesti riitä tällaisen rakennelman ylläpitämiseen, ja olemme hyvin huolestuttavalla tavalla velkaantuneet.”
Myös kysymyksessä tuloeroista näkyy oikeiston ja vasemmiston jako selvänä. Vihreät ovat keskiviivan vasemmalla puolella, mutta kuitenkin vähemmän vasemmalla kuin sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Sanna Marin on ollut täysin eri mieltä sen väittämän kanssa, että suuret tuloerot olisivat hyväksyttäviä.
”Sosiaalisesti oikeudenmukaisessa hyvinvointivaltiossa tulee pyrkiä kaventamaan ihmisten välisiä varallisuus-, tulo- ja hyvinvointieroja. Suuret tuloerot myös heikentävät talouskasvua ja yhteiskunnan kehittämistä”, hän kirjoittaa.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo puolestaan on ollut väittämän kanssa jokseenkin eri mieltä.
”Lahjakkuus ja ahkeruus ovat hyviä asioita, ja niistä saa palkita. Hyvä yhteiskunta myös tasaa eroja eri ihmisryhmien välillä. Esimerkiksi tuloerojen kaventaminen lisää paitsi yhteiskunnallista vakautta, luo myös kokemusta yhteenkuuluvuudesta, kun ihmisten kokemusmaailmat eivät erkaannu liikaa”, hän kirjoittaa.