Helsingin Lehtisaaressa hoivakodin televisio on päällä. Sen ääreen Mainiokoti Lehtisaaressa on perjantai-iltapäivänä kerääntynyt joukko ikäihmisiä.
He ovat fysioterapeutti Anton Paavolan asiakkaita.
”Työhön kuuluu esimerkiksi ryhmätoimintaa, yksilöharjoittelua ja päiväohjelman suunnittelua”, Paavola kuvailee työtään.
Vaikka Paavola ei ole hoitaja, hänet lasketaan työpaikallaan osaksi hoitajamitoitusta. Lähtökohtaisesti hän tekee hoivakodissa fysioterapeutin töitä, mutta toisinaan kun tilanne on sitä vaatinut, hän on auttanut myös hoitotyössä.
”Jos on esimerkiksi vaikeasti siirrettävä asiakas, voin auttaa siinä. Näkisin, että vaikuttavin osa omaa työtäni on se, että koulutan muuta henkilökuntaa ja pidän huolen siitä, että ryhmätoimintaa ja liikuntaa tapahtuu tarpeeksi.”
Fysioterapeutti Anton Paavola auttaa tarvittaessa hoitajia asiakkaiden siirtämisessä.
Hoitajamitoitus on nykyisen hallituksen tekemä laki, joka määrää sen, kuinka monta työntekijää vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa tulee olla asiakasta kohden. Nyt minimi on 0,6, mikä tarkoittaa kuutta hoitajaa kymmentä asiakasta kohden. Mitoitus kiristyy huhtikuussa 0,65:een ja joulukuussa 0,7:ään.
Lue lisää: Eduskunta lykkäsi hoitajamitoitusta – se ei auta mitään, sanovat työnantajat
Hoitajamitoitusta vaati viime eduskuntavaalien alla 2019 Sdp ja muu silloinen oppositio. Sitä esitettiin ratkaisuksi vanhustenhoivassa paljastuneisiin räikeisiin epäkohtiin. Erityisesti yksityisiä hoivayrityksiä syytettiin siitä, että ne hoitavat vanhuksia liian vähällä henkilökunnalla.
Muutkin puolueet kääntyivät hoitajien vähimmäismäärän määrittelyn kannalle, ja kokoomus jäi ainoaksi vastustamaan sitä. ”Ihminen ei ole desimaali”, oli puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon muotoilu. Tämän on epäilty jopa vaikuttaneen kokoomuksen vaalitappioon viime vaaleissa.
Nyt kun seuraavat vaalit ovat kahden viikon päässä, mitoituksesta väitellään jälleen – mutta nyt moni arvostelee sen aiheuttavan uusia ongelmia.
Syynä on se, että Suomi kärsii pahasta hoitajapulasta. Hoitajapulan takia vanhusten hoitopaikkoja on jouduttu jopa sulkemaan, koska mitoituksen vaatimaa määrää hoitajia ei ole ollut tarjolla.
Julkinen keskustelu hoitajamitoituksesta on keskittynyt lähinnä siihen, oliko mitoitusta järkevää ylipäätään säätää, kun Suomi kärsii hoitajapulasta. Vähemmän on keskusteltu siitä, että itse asiassa hoivakotien kaikkien työntekijöiden ei edes tarvitse olla hoitajia.
Laki mahdollistaa nimittäin monen muunkin ammattilaisen laskemisen osaksi hoitajamitoitusta. Mitoitukseen voidaan lain mukaan laskea hoitajien lisäksi muun muassa kodinhoitajia, sosiaalialan ohjaajia ja kasvattajia sekä virikeohjaajia.
Käytännössä hoivakodeissa työskentelee kuitenkin lähinnä hoitajia.
”Muiden ammattiryhmien käyttö on marginaalista”, sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Laki itsessään ei aseta selkeitä rajoituksia muiden kuin hoitajien määrälle. Lain mukaan työvuoron henkilöstö hoivakodissa ei saa koostua pelkästään fysio- ja toimintaterapeuteista, kuntoutuksen ohjaajista, hoiva-avustajista ja ammattiryhmästä viriketoiminnan ohjaajista. Lisäksi laki määrää, että toimintayksikössä on jokaisessa työvuorossa oltava ”asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä”.
Kehusmaan mukaan on olemassa näyttöä siitä, että vanhukset hyötyvät myös muiden kuin sote-alan ammattilaisten läsnäolosta hoivakodeissa. THL teki vuonna 2022 asiakastyytyväisyyskyselyn, johon vastasi 42 000 vanhuspalvelujen käyttäjää.
”Siinä nousee esiin, että yksi merkittävä osa palvelua on se toiminta, joka tuo arkeen sisältöä. Hoivayksikkö on kuitenkin tämän ihmisen koti.”
””Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen muuhun arkeen.”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hoivakodeissa voisi olla töissä esimerkiksi kulttuuri- tai liikunta-alan ammattilaisia, jotka voivat vetää harrastustoimintaa.
”Sitä voidaan kysyä, että onko meillä liiaksi keskitytty ikäihmisten hoivassa suorittamaan hoitotoimenpiteitä. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen muuhun arkeen. Ne yksiköt, jotka siihen ovat panostaneet, pärjäsivät meidän asiakaskyselyssämme paremmin”, THL:n Kehusmaa sanoo.
Vanhukset hyötyvät myös muiden kuin sote-alan ammattilaisten läsnäolosta hoivakodeissa.
Miksi sitten hoivakoteihin ei palkata enemmän muitakin työntekijöitä, kun kerran hoitajista on huutava pula?
Hali ry:n hoivan ja osaamisen johtajan Arja Laitisen mukaan syy on se, että alan lupaviranomaiset, eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sekä aluehallintovirastot tulkitsevat lakia liian tiukasti. Hali ry on yksityisiä sote-alan yrityksiä edustava työnantajajärjestö.
”Kun yritys hakee toimilupaa hoivakodille, siinä vaiheessa viranomainen määrittää hyvin tarkasti henkilöstörakenteen. Viranomaiset viestivät jo ennen toimiluvan myöntämistä käytävissä ennakoivissa keskusteluissa, minkälaisella henkilöstörakenteella lupa tullaan myöntämään."
Valvira on antanut ohjeen, jonka mukaan hoivakodeissa voi olla yksi hoiva-avustaja kahta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöä kohden. Muista ammattiryhmistä ei ole annettu numeraalista ohjetta.
Laitisen tiedossa ei ole sellaisia toimilupia, joissa esimerkiksi kulttuurialan ammattilainen olisi osana mitoitusta.
”Tiedän, että tällä hetkellä taitaa olla hakuun menossa yksi tai kaksi toimilupaa, joissa haetaan täysin sote-koulutuksen ulkopuolelta olevaa työntekijää osaksi mitoitukseen. Se jää nähtäväksi, mahtuvatko nämä henkilöt Valviran mukaan mitoitukseen.”
Myös julkisella puolella työnantajat vaativat enemmän joustoa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT linjaa hallitusohjelmatavoitteissaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ja henkilöstömitoituksia on arvioitava uudelleen.
Ympärivuorokautisesta hoivasta noin puolet hoitaa julkinen puoli, ja noin puolet ostetaan yksityisiltä yrityksiltä. THL:n Kehusmaan mukaan henkilöstörakenne on samanlainen sekä yksityisten että julkisen puolen ylläpitämissä hoivakodeissa.
Valviran tilannekuva on varsin erilainen kuin työnantajilla.
”Meidän viestimme palveluntuottajille on se, että henkilöstörakennetta kannattaa monipuolistaa ja tuoda sinne eri koulutuksella olevia henkilöitä. En allekirjoita sitä, että olisimme jotenkin esteenä sille”, sanoo ylitarkastaja Anssi Tulkki Valvirasta.
Halin Laitisen mukaan ongelma on se, että Valvira korostaa joka tapauksessa liikaa juuri sote-alan koulutuksen saaneita henkilöitä, siis esimerkiksi geronomeja ja fysioterapeutteja.
”Heidän kannustuksensa henkilöstön monipuolistamisesta ei koske sitä koko listausta, joka on lakiin kirjattu”, Laitinen sanoo.
Valvira linjaa kesäkuussa antamassaan ohjeessa hoiva-avustajien käytöstä. Valviran mukaan ”hoiva-avustajat tekevät tärkeää työtä, mutta he eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä”. Ohjeen mukaan ikääntyneet tarvitsevat ”runsaasti palveluja, jotka edellyttävät koulutuksen kautta saatua ammattitaitoa ja osaamista”.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksen mukaan vanhusten hoivan työtehtävissä olisi kuitenkin varaa siihen, että tehtäviä jaettaisiin laajemmin eri ammattilaisille.
STM julkaisi helmikuussa raportin, jossa esitellään keinoja hoitajapulan ratkaisemiseksi. Raportin mukaan hoitajien aikaa kuluu tällä hetkellä ”varsin paljon” myös muihin kuin hoidollisiin tehtäviin.
”Siksi avustavan ja tukipalveluhenkilöstön määrää on tarpeen lisätä tavoin, joilla asiakas- ja potilasturvallisuutta ei vaaranneta eikä kelpoisuusvaatimuksia alenneta”, raportissa sanotaan.
Oikaisu 19.3. kello 9.55: Artikkelissa käytettiin hoivakodista aiemmin nimeä Mainio. Hoivakodin nimi on Mainiokoti Lehtisaari.
Lue lisää: Kunnat ovat laiminlyöneet terveydenhuoltoa tarkoituksella, kertovat HS:n lähteet
Lue lisää: Superin Paavola: Ei pidä paikkansa, että hoitajamitoitus vaikeuttaisi hoitajapulaa
Lue lisää: Terveyspalveluja on pakko karsia, sanoo hyvinvointialueen johtaja: ”Olemme aika pulassa”
Lue lisää: Hallituksen mitoitusten ja todellisuuden välillä ammottaa railo monessa suunnassa
Lue lisää: Ministeri Paatero hoivayhtiöiden halusta korottaa hintoja: ”En ymmärrä”