Linja-autoalan lakko alkaa keskiviikkona Helsingissä ja useissa muissa kaupungeissa. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT hylkäsi tiistai-iltana sovittelijan ehdotuksen työriidassa. AKT:n ahtaajien lakko satamissa jatkuu puolestaan pian jo kolmatta viikkoa.
Lue lisää: Linja-autoalan työriitaan ei sopua, lakko alkaa huomenna
Tiistai-illan todellinen uutinen kuitenkin oli, että AKT hyväksyi kuorma-autoalan, säiliöauto- ja öljytuotealan sekä terminaalitoiminta-alan sovintoehdotuksen.
Liiton puheenjohtaja Ismo Kokko kuvasi sopimusta tuoreeltaan eräänlaiseksi torjuntavoitoksi.
”Suurin tekijä oli se, että työnantajalta oli raskaita heikennysesityksiä pöydässä. Saatiin ne pidettyä pois”, Kokko sanoi valtakunnansovittelijan toimistolla Bulevardilla.
Sanat paljastivat paljon – samoin kuin se, mitä Kokko jätti sanomatta.
AKT:n puheenjohtaja ei maininnut sopimuksen keskeisestä sisällöstä eli kuorma-autoalalle tulevista palkankorotuksista mitään. Niistä ei ole sanaakaan myöskään liiton sopua koskevassa tiedotteessa. Se ei ole ihme.
Palkkoja nimittäin korotetaan kahdessa vuodessa yleiskorotuksilla noin kuusi prosenttia – eli vientiteollisuuden määrittämän niin sanotun yleisen linjan verran. Useilla muilla aloilla maksettava kertaerä on korvattu kuorma-autoalan sopimuksessa aikaistamalla yleiskorotusten ajankohtia.
Yleisen linjan mukainen sopimus osoittaa, että AKT on perääntymässä kovista vaatimuksistaan.
Kokon viesti on aiemmin ollut, että ”yleinen linja” on työnantajien keksintö eikä AKT sellaiseen taivu. Tiistaina sävy oli jo toinen.
”Olemme tyytyväisiä sopimukseen. Se, mennäänkö sopimustasossa yli tai alle muiden alojen sopimusten, ei ole missään vaiheessa ollut AKT:n kannalta tärkein asia", Kokko sanoi kuorma-autoalan sopimuksesta.
Näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että AKT pystyisi saamaan myöskään linja-autonkuljettajille tai ahtaajille ainakaan merkittävästi yleistä linjaa ylittäviä palkankorotuksia.
Se kävi ilmi myös tavasta, jolla Kokko perusteli linja-autoalan sovintoehdotuksen hylkäämistä. Hänen mukaansa sopimuksessa on kuljettajien lepo- ja työaikoihin liittyviä kysymyksiä, jotka pitää korjata.
Puheenjohtajan kommenttien perusteella sovintoehdotukseen sisältyneet yleisen linjan mukaiset palkankorotukset eivät siis enää ole AKT:lle ongelma myöskään linja-autoalalla.
Ismo Kokko aloitti AKT:n puheenjohtajana marraskuussa 2021. Tuoreella puheenjohtajalla on ollut kovat paineet näyttää omilleen, että hänestä on voimakkaaksi lakkokenraaliksi.
Ahtaajien laaja lakko satamissa on ensimmäinen laatuaan sitten vuoden 2010. Oli oletettavissa, että myös linja-autoalalla mennään lakkoon.
Työmarkkinapiireissä tavataan sanoa, että lakoista pitää myös pystyä tulemaan ulos.
Kokko viritti suuret odotukset antamalla julkisuudessa ymmärtää, että AKT:n lakot ovat myös taistelu työnantajien luomaa järjestelmää vastaan. Hän kuvasi ”valuviaksi” sitä, etteivät muut alat voi saada vientiteollisuutta suurempia palkankorotuksia.
Todellisuus on kuitenkin iskeytymässä vasten kasvoja: työnantajapuolen tiukka koordinaatio, jota valtakunnansovittelija tukee, on kovin vaikea murtaa järeilläkään lakoilla. Paine tehdä sopimukset kasvaa, kun myös ammattiyhdistysliikkeen sisällä katsotaan AKT:n pyrkimyksiä pahalla silmällä.
Ahtaajien työriidan sovittelu jatkuu keskiviikkona, linja-autoalan sovittelu todennäköisesti loppuviikosta.
Hyvä puoli Kokon kannalta on se, että tavalliset työntekijät eivät yleisistä linjoista, koordinaatioista ja työmarkkinapäättäjien valtapeleistä lopulta suuresti välitä.
Kuten Kokko itsekin tiistaina sanoi: ”Olennaista on, että pääsemme sopimukseen, joka jäsenillemme sopii.”
Lue lisää: Katso täältä, mihin linjoihin lakko vaikuttaa
Lue lisää: Kokonaisia kuntia jää loukkuun Turun seudulla bussilakon vuoksi
Lue lisää: Bussilakko vaikuttaa monen arkeen – Näin Helsingissä suhtauduttiin linja-autoalan työtaisteluun