Budapest/Bryssel
Unkarin parlamentti aloitti keskiviikkona Suomen ja Ruotsin Nato-liittymispöytäkirjojen ratifioinnin käymällä ensin yleiskeskustelun asiasta. Parlamentti äänestää ratifioinnista myöhemmin maaliskuussa.
Unkari on Turkin ohella ainoa Nato-maa, joka ei ole vielä ratifiointia tehnyt. Sen vuoksi Suomi ja Ruotsi joutuvat vielä odottamaan Naton täysjäsenyyttä ja pääsyä Naton turvatakuiden piiriin.
Unkari on lupaillut ratifiointia aiemminkin, mutta se ei ole lopulta mahtunut maan parlamentin työlistalle. Unkarin oppositio pitää lainsäädäntöruuhkaan vetoamista tekosyynä, ja tämä tuli myös keskiviikon keskustelussa esille.
Suomi ja Ruotsi saivat parlamentissa kritiikkiä, koska ne ovat arvostelleet Unkarin oikeusvaltiotilannetta. Ne ovat olleet etulinjassa vaatimassa, että Unkarin EU-rahoitusta leikataan, jos maa ei laita kuntoon esimerkiksi korruption vastaisia toimiaan.
Useat poliitikot ilmaisivat silti kannattavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Ainoa poikkeava ääni tuli äärioikealta.
Ensimmäisen puheenvuoron keskustelussa käytti Péter Sztáray, joka on turvallisuuspolitiikasta vastaava valtiosihteeri Unkarin ulkoministeriössä. Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi täyttävät kaikki jäsenyyden kriteerit ja niillä on vahvat puolustusvoimat, jotka vahvistavat Natoa.
Sztáray nosti puheessaan esiin Ruotsin ja Suomen esittämän ”epäreilun” kritiikin Unkaria kohtaan. Unkari haluaa siksi lähettää näihin maihin valtuuskunnan käymään lisäkeskusteluita ratifioinnista, Sztáray sanoi.
”Tällaisten päätösten tulee perustua järkeen eikä tunteisiin”, Sztáray sanoi. Hän pyysi silti parlamenttia hyväksymään Suomen ja Ruotsin nopeasti Naton jäseniksi.
Kansanedustaja Lőrinc Nacsa, joka edustaa Fideszin kanssa hallituksessa olevia kristillisdemokraatteja, oli kriittisempi. Hänen mukaansa maat ovat esittäneet Unkarista vääriä väitteitä ja sanoneet, ettei Unkari ansaitse EU-rahoitusta.
”He luulivat voivansa sanoa meitä kataliksi tai vastenmielisiksi ilman seurauksia, ja meidän tulee kysyä itseltämme, onko tämä oikein. Yhteistyön Natossa ja EU:ssa tulee perustua keskinäiseen kunnioitukseen”, Nacsa sanoi.
Nacsan mukaan pääministeri Viktor Orbán on kehottanut kristillisdemokraatteja tukemaan ratifiointia.
Kristillisdemokraattien Hajnalka Juhász nosti esiin Suomen ja Ruotsin poliitikkojen Unkari-kritiikin muun muassa Unkarin oikeuslaitoksen toimintaa kohtaan. Hän piti arvostelua kohtuuttomana esimerkiksi siksi, että Suomessa ei ole edes perustuslakituomioistuinta, vaan poliitikoista koottu perustuslakivaliokunta.
Suomen ja Ruotsin jäsenyyden vastustajaksi ilmoittautui yksi puolue, kuuden edustajan äärioikeistolainen Mi Hazánk. Sen kansanedustaja Előd Novák sanoi, että Unkarin pitäisi estää maiden pääsy Natoon, koska Naton laajeneminen provosoi Venäjää ja voi johtaa kolmanteen maailmansotaan.
”On myös Suomen ja Ruotsin etu, jos meillä olisi neutraali puskurivyöhyke pohjoisessa”, Novák sanoi.
Unkari aikoo lähettää Suomeen ja Ruotsiin delegaation, joka on koottu maan parlamentista. Verkkolehti EUObserverin mukaan pääpuolue Fidesz on nimennyt valtuuskuntaan jo parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Zsolt Némethin ja parlamentin varapuhemiehen Csaba Henden.
Eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja Katriina Kuusinen vahvistaa, että eduskunta on keskiviikkona saanut Unkarista tapaamispyynnön ja valmistelee aikataulua.
Valtuuskuntaan osallistuva Németh sanoi parlamenttikeskustelussa, että valtuuskunnan tarkoitus on selvittää väärinkäsityksiä maiden välillä ja käydä läpi syytöksiä ja valheita.
Vahvasti Naton laajenemista kannattava Németh sanoi, ettei ratifiointi ole mikään palvelus Suomelle ja Ruotsille, vaan Nato-liittokunnan jäsenten velvollisuus.
Unkarin oppositioon kuuluvan Demokraattinen koalitio -puolueen edustaja Ágnes Vadai arvosteli hallitusta viivyttelystä ratifioinnissa. Onko syy siinä, että monien mielestä Orbán on Venäjän presidentin Vladimir Putinin ohjauksessa, Vadai kyseli.
Hän ihmetteli valtuuskunnan tarvetta ja kysyi, miksei Unkari voisi puhua vaikka suurlähettiläiden kautta tai muissa kanavissa.
Oppositiossa olevan sosialistipuolueen Tamás Harangozón mukaan Unkarin hallitus on vienyt päivässä läpi lakiesityksiä, jos on vain niin halunnut. Hänestä hallituksen viivyttely sodan ollessa käynnissä on ”häpeällistä”.
Harangozón mukaan on ”lastentarhatasoa”, että hallitus loukkaantuu Suomen ja Ruotsin poliitikkojen Unkari-kritiikistä.
Unkarin ulkoministeri, pääpuolue Fidesziin kuuluva Péter Szijjártó kävi äskettäin Ruotsissa. Hän arvosteli matkansa jälkeen Facebook-päivityksessään Ruotsia siitä, että sen poliitikot ”levittävät valheita” Unkarista.
Hän ihmetteli sekä Suomea että Ruotsia tarkoittaen, miksi kyseiset maat odottavat nopeita ja oikeudenmukaisia päätöksiä, ”kun kaikki, mitä me kuulemme, on se, ettei Unkarissa ole demokratiaa eikä takuuta oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta”.
Unkarin oikeusministeri, niin ikään Fidesziin kuuluva Judit Varga sanoi viime perjantaina HS:n haastattelussa, että Unkarin hallitus kannattaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Fideszin sisällä tästä on ollut muitakin näkemyksiä.
Unkarin presidentti Katalin Novák kirjoitti keskiviikkona Facebookissa toivovansa Unkarin parlamentilta huolellista harkintaa monimutkaisessa asiassa. Myös Novák kuuluu Fidesziin.
”Kantani on selvä: nykytilanteessa Ruotsin ja Suomen liittyminen Natoon on perusteltua. Luotan parlamentin viisaaseen päätökseen mahdollisimman pian.”
