Vasemmistoliitto esittää maatalousyrittäjien eläke-edun leikkaamista. Esitys tarkoittaisi käytännössä maanviljelijöiden eläkemaksujen korottamista nykyisestä. Eläkkeiden tasoon puolue ei koskisi.
Vasemmistoliiton vaaliohjelman puolen miljardin euron leikkauslistan suurin yksittäinen kohde on ”yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmien vaiheittainen harmonisaatio”. Puolue arvioi saavuttavansa sillä vuositasolla sadan miljoonan euron säästöt.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo (vas) kertoo, että sadan miljoonan euron säästöt on tarkoitus saavuttaa tehostamalla hallintoa ja nostamalla maatalousyrittäjien eläkemaksuja. Ne ovat nykyisin keskimäärin alhaisempia kuin yrittäjien ja palkansaajien eläkejärjestelmissä.
Saramo perustelee esitystä sillä, että julkisten menojen leikkauksille on kyettävä osoittamaan konkreettisia kohteita.
Yrittäjien ja palkansaajien eläkejärjestelmissä maksutaso on noin 24–25 prosenttia palkoista. Maatalousyrittäjien eläkemaksu nousee tulotason mukaan asteittain noin 13 prosentista noin 24 prosenttiin ja on keskimäärin 19 prosenttia.
Alhaisemmat eläkemaksut mahdollistaa valtion tuki. Valtio tukee maatalousyrittäjien eläkejärjestelmää tänä vuonna noin 760 miljoonalla eurolla.
Suurin osa tuesta ei johdu muita alhaisemmista eläkemaksuista vaan siitä, että maatalousyrittäjien määrä suhteessa eläkkeensaajiin on vähäinen. Valtio joutuu tukemaan järjestelmää, jotta eläkkeet pystytään maksamaan.
Samasta syystä valtio tukee myös yrittäjien eläkejärjestelmää.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela hoitaa myös apurahansaajien eläketurvaa. Vasemmistoliitto jättäisi kuitenkin apurahansaajat maksunkorotusten ulkopuolelle.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto sanoo, että hallinnosta ei ole saavutettavissa suuria säästöjä ilman merkittäviä uudistuksia järjestelmään. Yksi esillä ollut kiistanalainen vaihtoehto olisi siirtää myös yrittäjien eläketurvan hoito muilta eläkelaitoksilta Melalle, mutta se veisi aikaa.
Mikko Kautto
Siksi Kautto pitää realistisena, että lähes koko vasemmistoliiton esittämä sadan miljoonan euron säästö tulisi saavuttaa nostamalla maatalousyrittäjien eläkemaksuja. Näin valtion maksuosuus pienenisi.
Kauton mielestä maatalousyrittäjien eläkemaksujen nosto voi olla ”perusteltu tavoite jollain aikavälillä”.
”Mutta ottaen huomioon, kuinka ahtaalla maatalousyrittäjät ovat olleet pitkään, heidän kykynsä maksaa korkeampia vakuutusmaksuja on varmaankin aika pieni”, Kautto sanoo.
Kautto huomauttaa, että hyvätuloisilla maatalousyrittäjillä eläkemaksut ovat jo lähellä muiden yrittäjien ja palkansaajien vastaavia. Siksi maksunkorotukset kohdistuisivat etenkin pientilallisiin, joita on melko vähän.
”Heidän maksujaan pitäisi nostaa todella paljon nykyisestä. Kyseessä on kuitenkin joukko, joiden tiloja on poliittisella päätöksellä eli maksuhelpotuksella haluttu pitää elinkelpoisina. Maksuhelpotus on osa maataloustukia.”
Kautto ei usko, että vasemmistoliiton ehdotus tuottaisi tavoiteltuja sadan miljoonan euron säästöjä yhden vaalikauden aikana.