Valtiovarainministeriö (VM) julkisti maanantaina laajan katsauksen siitä, mitä julkisia menoja voisi leikata ja mitä veroja kiristää julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ministeriön mielestä julkista taloutta pitää tasapainottaa vuositasolla yhdeksän miljardin euron edestä kahden vaalikauden aikana.
Virkamiehet esittävät tulo- ja menokartoituksissa kattauksen mahdollisia toimia. Kyse ei siis ole varsinaisesti ehdotuksesta päättäjille, vaan pikemminkin työkalupakista. Tulevissa hallitusneuvotteluissa puolueet voivat käyttää ministeriön työtä pohjana linjatessaan keinoista velkaantumisen vähentämiseksi.
”Voi olla, että tämän sukupolven täytyy jostain luopua hetkeksi, jotta lapsillemmekin on hyvinvointivaltio”, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Vaikuttavimpia yksittäisiä keinoja talouden tasapainottamiseen olisivat VM:n raporttien perusteella muun muassa arvonlisäveron kiristäminen, valtionavustusten pienentäminen ja indeksikorotusten leikkaaminen etenkin eläkkeistä.
Arvonlisäverotuksen yhtenäistäminen 24 prosenttiin toisi vuositasolla bruttona peräti 2,8 miljardin euron lisätulot julkiseen kassaan. Muutos tarkoittaisi muun muassa ruuan alennetusta arvonlisäverosta luopumista eli todennäköisesti ruuan hinnan nousua.
Sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten pienentäminen yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi toisi vuositasolla 1,5 miljardin euron nettosäästöt julkiselle taloudelle. Valtaosa säästöstä tulisi työeläkkeiden hitaammasta kasvusta.
Merkittäviä säästöjä olisi saavutettavissa myös muiden indeksiin sidottujen menojen kuin sosiaaliturvaetuuksien korotusten pienentämisestä.
Valtionavustuksia esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoittamiseksi voisi VM:n virkamiesten mukaan leikata asteittain 500–700 miljoonan euron edestä.
Valtiovarainministeriön listoilla säästökohteita on myös muista poliittisesti vaikeista kohteista, kuten koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta.
VM muun muassa katsoo, että osan kolmivuotisesta ammatillisesta koulutuksesta voisi muuttaa takaisin kaksivuotiseksi. Ministeriö väläyttää myös lukukausimaksujen käyttöönottoa.
Mukana on myös paljon eri puolueiden väläyttämiä toimia, kuten yritystukien höylääminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkaaminen, kehitysyhteistyön supistaminen sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen.
VM:n esitykset mahdollisiksi veronkiristys- ja leikkauskohteiksi on koostettu oheisiin avautuviin tietolaatikkoihin. Listassa on mukana myös esimerkkejä eri veronkiristysten tuotoista, eikä VM varsinaisesti esitä kaikkia niistä.
Valtiovarainministeriö on julkaissut vastaavia puheenvuoroja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Niillä on ollut usein merkittävä vaikutus, kun poliitikot ovat tehneet säästölistauksia.
Päätökset asiassa tekee kuitenkin huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen valittava hallitus. Puolueiden käsitykset asiasta vaihtelevat poliittisen suuntauksen mukaan.