Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) katsoo, ettei hänellä ollut syytä jäävätä itseään saamelaiskäräjälain käsittelyssä, vaikka hänen aviomiehensä on saamelainen.
”Kansanedustajan kohdalla kynnys jääviydelle on korkealla, joten vaikka olisin itse saamelainen, sekään ei olisi vielä tehnyt minusta jääviä”, Ojala-Niemelä sanoo STT:lle.
Ojala-Niemelä sanoo selvittäneensä mahdollista jääviyttään. Valiokuntaneuvokset, jotka ovat juristeja, totesivat, että jääviysepäilyjä ei ole.
Hän kysyi tulkintaa myös emeritusprofessori Mikael Hidéniltä, joka kehotti pohtimaan, muuttaako lakimuutos perheen statusta.
”Perheessämme status ei muutu, hyväksyttiinpä laki tai ei, joten Hidénistä oli kaukaa haettu ajatus, että olisin tässä asiassa jäävi”, Ojala-Niemelä sanoo.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on hyväksynyt Ojala-Niemelän puolison vaaliluetteloon eikä hän siten kuulu niin sanottuihin kiistanalaisiin saamelaisiin, jotka on hyväksytty saamelaisiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.
Onko miehesi vastustanut lakimuutosta?
”Ei ole. Ei meillä kotiin politiikkaa tuoda.”
Lakimuutoksessa on kyse saamelaisten itsemääräämisoikeudesta. Yksi suurista muutoksista, joihin lain uudistamisella on pyritty, liittyy lain saamelaismääritelmään eli siihen, ketkä hyväksytään vaaliluetteloon ja ovat siten äänioikeutettuja ja voivat asettua ehdolle saamelaiskäräjävaaleissa.
Ojala-Niemelä edustaa Lapin vaalipiiriä, ja enemmistö Lapin kansanedustajista on kertonut julkisesti vastustavansa lakiesitystä. Nyt kun asian käsittely on tällä erää päättynyt, Ojala-Niemelä suostuu avaamaan omaa näkemystään lakimuutoksesta.
”Minusta tämä oli pääosin edistettävissä, mutta minua hiersi kysymys niiden jäsenien kohtalosta, jotka on hyväksytty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.”
Häntä huoletti, että he olisivat joutuneet automaattisesti rekisteristä ulos, eikä kaikkia välttämättä olisi hyväksytty takaisin.
”Tämä ei kuitenkaan hiertänyt niin paljon, että tässä jotakin kaatoyritystä olisi minulla ollut.”
Korkein hallinto-oikeus on hyväksynyt henkilöitä vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen tahtoa.
Julkisuudessa on kyseenalaistettu Ojala-Niemelän puolueettomuutta aiheen käsittelyssä. Perjantaina esitystä koskeva mietintö jätettiin tekemättä oudolta näyttäneen tapahtumaketjun päätteeksi.
Kun perustuslakivaliokunnan kokouksessa perjantaina äänestettiin siitä, tehdäänkö saamelaiskäräjälaista mietintö, Sdp:n jäsenen tilalla kokouksessa sijaisti keskustan kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan varajäsen Markus Lohi. Hän on julkisesti kertonut vastustavansa lakimuutosta.
Sdp:n varajäsenelle Merja Mäkisalo-Ropposelle Ojala-Niemelä oli antanut virheellistä tietoa kokouksesta. Äänestys pääsi alkamaan ennen kuin Mäkisalo-Ropponen ehti paikalle.
”Kun näin jälkikäteen mietin toimintaani, minun olisi pitänyt tajuta pitää siinä kohtaa tekninen tauko, kun tuli se äänestysesitys. Lohen tilalle olisi kutsuttu Mäkisalo-Ropponen”, Ojala-Niemelä sanoo.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtman peräänkuuluttaa suhteellisuutta keskusteluun.
”Saamelaiskäräjälaki ei kaatunut Sdp:n tai Ojala-Niemelän toiminnan seurauksena, vaan sen vuoksi, että eduskunnassa oli perussuomalaisten, keskustan ja loppuvaiheessa yllätykseksi myös kokoomuksen muodostama enemmistö, joka ei halunnut tätä lakia säätää”, Lindtman sanoo STT:lle.
