Ahtaajien kaksi viikkoa kestänyt lakko Suomen satamissa päättyy keskiviikkoiltana syntyneeseen sopimukseen.
Poikkeuksellisen järeällä lakolla Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT pyrki saamaan jäsenilleen suuremmat palkankorotukset kuin muiden alojen työntekijät saavat. Liitto tavoitteli Saksan teollisuutta vastaavia noin 8,5 prosentin korotuksia kahdelle vuodelle.
AKT epäonnistui tavoitteessaan. Sille ei jäänyt pitkästä lakosta käteen juuri mitään.
Lue lisää: Ahtausalan työriitaan sopu, satamien lakko päättyy
Sopimuksessa palkkoja korotetaan vuosina 2023–2024 vientiteollisuudessa sovitun niin sanotun yleisen linjan mukaisesti eli yhteensä noin 6,1 prosenttia.
Ongelmaksi neuvotteluissa muodostui se, että ahtaajien työehtosopimuksessa prosenttikorotukset muutetaan senttimääräisiksi korotuksiksi tietyllä kertoimella. Tästä niin kutsutusta ”sentityksestä” syntyy noin 0,2 prosenttiyksikön lisäkustannus, joten yhteensä palkat nousevat 6,3 prosenttia.
Koska AKT:n vastapuoli Satamaoperaattorit ei suostunut edes tähän pieneen yleisen linjan ylitykseen, kiista ratkaistiin lopulta klassisella kikalla: sopimuskautta pidennettiin yhdellä kuukaudella kahdesta vuodesta 25 kuukauteen.
Ylimääräinen kuukausi saa aikaan sen, että sopimuksen kustannusvaikutus kahdelle vuodelle on tismalleen yleisen linjan mukainen. Työntekijät kun saavat seuraavat palkankorotuksensa kuukautta myöhemmin, mikä tarkoittaa työnantajille säästöä.
Ahtaajat saavat myös 1 100 euron kertaerän. Se on suurempi kuin työmarkkinakierroksen niin sanotun päänavaajan eli Teollisuusliiton 400 euron kertaerä teknologiateollisuudessa.
Mutta tämäkään ei tarkoita, että AKT olisi saanut Teollisuusliittoa paremman sopimuksen. Ahtaajien kertaerä on suurempi siksi, että he saavat yleiskorotuksensa tänä vuonna kahdessa erässä.
Teollisuusliiton työntekijät teknologiateollisuudessa saavat koko tämän vuoden yleiskorotuksen heti huhtikuussa, jolloin he pääsevät nauttimaan korkeammasta palkasta aiemmin. Ahtaajat saavat suuremman kertaerän ikään kuin korvauksena siitä, että osa heidän pysyvistä palkankorotuksistaan tulee maksuun vasta loppuvuodesta.
”AKT olisi todennäköisesti voinut saada vastaavan sopimuksen ilman lakkoa.
AKT jäi poikkeuksellisen järeästä lakosta huolimatta sopimukseen, jollaisen se olisi voinut todennäköisesti saavuttaa ilman lakkoja. Miksi näin kävi?
Neuvotteluja voi pitää osoituksena siitä, että työnantajapuoli on päättänyt runnoa Suomen työmarkkinoille niin sanotun vientivetoisen mallin vaikka väkisin. Jos ahtaajat olisivat lakolla pystyneet ylittämään teknologiateollisuuden palkankorotukset, olisi koko yleisen linjan uskottavuus rapautunut vakavasti.
Työnantajapuoli haluaa vakiinnuttaa Suomen työmarkkinoille sopimisjärjestelmän, jossa keskeisten vientialojen eli ennen kaikkea teknologiateollisuuden osapuolet määrittävät sopimuksellaan palkankorotusvaran myös muille aloille. Jos AKT:n Kokko olisi pyyhkinyt Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon sopimilla palkankorotuksilla pöytää, Teollisuusliitto ei välttämättä enää olisi halukas avaamaan palkkakierroksia.
Siksi työnantajapuoli oli valmis ottamaan AKT:lta vastaan pitkänkin lakon, vaikka sen vaikutukset Suomen kansantaloudelle ja yrityksille olisivat olleet tuntuvat. Viikonloppuna AKT alkoikin hiljalleen taipua, kun liiton tavoittelema näyttävä voitto ei ollutkaan käden ulottuvilla.
Ahtaajat eivät ole palkkakuopassa. Siksi heille ei ehkä ole elintärkeää, ovatko palkankorotukset kuusi vai kahdeksan prosenttia kahdessa vuodessa.
AKT:n melko tuoreelle puheenjohtajalle ero on silti kuin yöllä ja päivällä. Ismo Kokko halusi näyttää työnantajapuolelle, ettei vientiteollisuuden ratkaisu sido AKT:ta eikä työnantajapuolen haaveilemaa ”yleistä linjaa” ole olemassakaan. Sen sijaan Kokko päätyi osoittamaan, että vientiteollisuuden ratkaisu sitoi myös AKT:ta ja yleinen linja on olemassa.
Työmarkkinoilla liittojen uusien puheenjohtajien pitää usein näyttää omilleen, että he ovat järeisiin otteisiin kykeneviä kovanaamoja. Työnantajapuolen selkävoitto onkin AKT:lle ja Ismo Kokolle suoranainen nöyryytys.
Sovun synnyttyä työnantajapuolen edustajat eivät kuitenkaan ilku uhmakkaiden puheiden kasaan kuivumisella. Työmarkkinoiden kirjoittamattomiin pelisääntöihin kuuluu, että sovun jälkeen nöyryytettyä vastapuolta pitää onnitella ja kiittää rakentavasta yhteistyöstä. Se helpottaa neuvottelupöytään palaamista seuraavalla kerralla.
AKT:llakin on yhä neuvotteluita kesken. Linja-autoliikenteen lakko jatkuu, ja työriitaa yritetään sovitella jälleen loppuviikosta.