Suomalaispoliitikot olivat erimielisiä ilmastotoimista ja EU:n perussopimusten avaamisesta muutoksille, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja EU:n Suomen edustusto järjestivät viidelle suurimmalle puolueelle vaalipaneelin maanantaina.
Yhteistä näkemystä puolestaan löytyi EU:n puolustusyhteistyön lisäämisestä ja Suomen ennakkovaikuttamisen parantamisesta. Mukana paneelissa olivat kansanedustajat Sakari Puisto (ps), Eveliina Heinäluoma (sd), Elina Valtonen (kok), Atte Harjanne (vihr) ja keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen.
Oppositio on moittinut nykyhallitusta huonosta ennakkovaikuttamisesta esimerkiksi luonnon ennallistamisasetuksen tapauksessa. Hallituspuolue Sdp:n Heinäluoman mielestä parantamisen varaa on pidemmältäkin ajalta, mutta nykyinen EU-komissio on ollut aiempia aloitteellisempi.
”Tämä komissio on ottanut selkeästi vahvemman poliittisen otteen ja laittanut selkeästi vauhtia päälle”, Heinäluoma sanoi.
Heinäluoman mielestä jatkossa Suomella pitäisi olla asioihin kanta jo valmiina ennen kuin komissio on tehnyt esityksiään.
Kokoomuksen Elina Valtosen mukaan Suomessa pitää kansallisesti päättää, mitkä ovat EU-vaikuttamisen ykkösasioita.
Hän kuitenkin korosti myös, että on paljon aiheita, joihin Suomessa ei ole vain yhtä kansallista mielipidettä, vaan mielipiteet jakautuvat kansan ja poliitikkojen kesken. Tämä pitäisi hänestä tulevaisuudessa huomioida EU:ssa paremmin.
Vihreiden Atte Harjanne heitti palloa myös EU:n suuntaan. Hänen mielestään EU:n pitäisi paremmin avata omaa toimintaansa jäsenmaiden kansalaisille. Harjanteen mukaan ”tavallisena kuolevaisena” on vaikeaa pysyä kärryillä siitä, mitä tapahtuu”.
”EU:n oma toiminta on demokratian kannalta ongelmallista, miten läpinäkymätöntä se on”, Harjanne sanoi.
Lue lisää: Suomella on vaikeuksia vaikuttaa ennalta EU:n tuleviin lakeihin, paljastaa Sitran selvitys
Poliitikoilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat EU:n asettamasta tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2050, eli pitäisikö tavoitetta kiristää tai siirtää kauemmas.
Perussuomalaisten Puisto totesi Suomen vastaavan vuoden 2035 tavoitteen olevan liian lähellä, mutta ei vastannut kysymykseen suoraan. Hänestä esimerkiksi Fit for 55 -ilmastopaketin toimia pitäisi käsitellä kutakin erikseen.
”Osa näistä ehdotuksista on meidän mielestämme järjettömiä, osaan olemme kriittisiä ja osan kanssa olemme itse asiassa samaa mieltä”, Puisto sanoi.
Sdp:n Heinäluoman mielestä nykyinen EU:n ilmastotavoite on hyvä, eikä ”tässä kannata lähteä tavoitetta vaihtelemaan muutaman vuoden välein”.
Kokoomuksen Valtonen ja vihreiden Harjanne olisivat valmiita kiristämään EU:n tavoitetta. Keskustan Riikka Pakarisen mukaan Suomen kannattaa ajaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa myös EU-tasolla.
Erimielisiä poliitikot olivat myös EU:n perussopimusten eli eräänlaisen perustuslain muuttamisesta. Suomi on muiden pienempien jäsenmaiden tavoin vastustanut kiirehtimistä asiassa, kun taas Saksa, Ranska ja Italia ovat vaikuttaneet halukkaammilta muutoksiin.
Lue lisää: Suuret maat haluavat repiä EU:n sääntöjä auki – Suomea suunta ei miellytä
Perussuomalaisten Puisto ja Sdp:n Heinäluoma sanoivat vastustavansa perussopimusten avaamista. Heinäluoman mukaan pitäisi varmistaa, että jokainen jäsenmaa noudattaisi nykyisiäkin, olemassa olevia sääntöjä. Hän pelkää, että monella maalla olisi hyvin paljon erilaisia toiveita perussopimuksille.
”Se on valtavan pitkä prosessi. Nyt pitäisi keskittyä akuuttien kriisien hoitamiseen eikä avata tätä riitaisaa perussopimusprosessia”, Heinäluoma sanoi.
Valtonen ja Harjanne sanoivat olevansa valmiita perussopimusten muuttamiseen. Näin vastasi myös keskustan Riikka Pakarinen, mutta sanoi EU:n tehneen virheen 2000-luvun alussa, kun se samaan aikaan tiivisti integraatiota ja laajentui uusiin maihin.
”Jos tässä kohtaa halutaan tehostaa EU:n toimintaa, siinä samanaikainen laajentuminen voi olla riski”, Pakarinen sanoi.
Puolustusyhteistyöstä syntyi panelistien keskuudessa laaja yksimielisyys. Esimerkiksi kokoomus haluaa alkaa rakentaa pitkäjänteisesti Euroopan puolustusteollisuutta, joka on viime vuosikymmenten aikana ajautunut heikkoon jamaan, sanoi Valtonen.
”Me tarvitsemme Euroopassa myös omiin varastoihin materiaalia, ja tämä työ pitää aloittaa nyt.”
Myös esimerkiksi perussuomalaisten Sakari Puisto sanoi näkevänsä paljon hyvää esimerkiksi EU:n puolustusrahastossa. Hänen mukaansa EU-yhteistyön kautta Suomi voi saada sellaisia laajoja tai kalliita järjestelmiä, joita kansallisesti voisi olla vaikeaa saada.
Euroopan puolustusrahasto on vuonna 2021 aloittanut ohjelma, joka voi antaa rahoitusta yhteistyössä tehtävään ja jäsenvaltioiden rajat ylittävään puolustuksen kehittämiseen.
Lue lisää: EU-maat tarvitsevat nyt muun muassa ampumatarvikkeita lisää, sanoo puolustusviraston johtaja
Oikaisu 14.3. kello 13.36: Toisin kuin jutussa aiemmin mainittiin, keskustan Riikka Pakarinen ei ole kansanedustaja.