Suomen työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia jo nyt ehkäisemään henkistä työuupumusta, mutta lain noudattamisessa on paljon toivomisen varaa.
Näin tiivistää nykytilanteen Etelä-Suomen aluehallintaviraston työsuojelun vastuualueen yksikön päällikkö Päivi Laakso.
”Laki edellyttää jo nyt toimia psykososiaalisen kuormituksen ehkäisemiseksi, eikä se ole vapaaehtoista”, Laakso sanoo.
Laakso halusi kommentoida lain nykytilaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen nostettua ongelman esille.
Kesäkuussa voimaan tulevassa lain päivityksessä mainitaan myös psykososiaalinen kuormitus ja sen täsmennetään tarkoittavan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä.
Laakso muistuttaa, että työnantajalla on jo nyt velvollisuus toimia niin, että henkisetkään tekijät eivät aiheuta vaaraa työntekijöiden terveydelle.
”Työnantajan pitäisi järjestelmällisesti selvittää, mitä näistä [henkisen kuormituksen riskitekijöistä] esiintyy ja arvioida, aiheutuuko näistä terveydellistä haittaa. Se voi tarkoittaa liiallista työmäärää, liikoja keskeytyksiä, kohtuutonta aikapainetta tai työaikarasitusta.”
Hänen mukaansa Pietikäisen esiin nostama huomio on kuitenkin tervetullut, koska nykyinen laki ei vielä erittele työnantajan vastuita työuupumuksen ehkäisyssä täsmällisesti.
”Usein asiasta puhutaan ja joitain toimia on tehty, mutta ne eivät kohdistu oikein.”
Henkisen työsuojelun puutteellisuus näkyy aluehallintovirastojen tekemissä tarkastuksissa. Psykososiaaliseen kuormitukseen liittyen niitä tehdään Laakson mukaan vuosittain Suomessa kahdesta kolmeen tuhatta.
Tarkastuksia kohdistetaan edustavasti eri aloille, mutta niitä tehdään myös vinkkien perusteella. Niihin kuuluu yleensä työntekijöille tehtävä kysely.
Viime vuonna huomautettavaa löytyi kahdessa kolmasosassa tapauksista.
”Usein haitallisia vaikutuksia esiintyy, kun yhtä aikaa vaikuttaa monta kuormittavaa tekijää, kuten liiallinen työmäärä ja ongelmat vuorovaikutuksessa”, Laakso sanoo.
Tyypillinen tilanne on myös sellainen, jossa organisaatiouudistuksen jäljiltä työt jakautuvat epäreilusti tai työnkuvat ovat jääneet epäselviksi.
Aluehallintovirastot voivat antaa työnantajalle kehotuksen, joka velvoittaa korjaamaan ongelmia. Se voi tarkoittaa esimerkiksi työtehtävien priorisointia. Viime kädessä uhkana on uhkasakko. Sen käyttämiseen kuitenkin joudutaan harvoin.
Yksi kuormitustekijä on oletus jatkuvasta tavoitettavissa olosta, joka korostuu asiantuntijatöissä.
”Se voi lähteä esimerkiksi siitä, että toimitusjohtaja on tottunut vastailemaan viesteihin iltaisin ja sitä kautta syntyy oletus, että niihin viesteihin täytyy reagoida.”
Lue lisää: Sdp kieltäisi pomoja ottamasta työntekijöihin yhteyttä työajan ulkopuolella
Sdp ehdotti torstaina lakimuutosta, joka kieltäisi pomoja olemasta yhteydessä työntekijöihin työajan ulkopuolella – etukäteen sovituin poikkeuksin.
Laakso ei virkahenkilönä ota kantaa poliittisiin ehdotuksiin, mutta yleisesti ottaen hän uskoo, että laki voisi kaivata täsmentämistä. Laakson mukaan fyysisten vaarojen torjunnasta säädetään jo nykyisessä laissa huomattavasti henkisiä vaaroja tarkemmin.