Vihreille tappio susiriidassa, oppositio ja keskusta saivat tahtonsa läpi Rkp:n avulla

Metsästyslain uudistus lieventää suden kaatamiseen vaadittavien poikkeuslupien ehtoja. Hallituksella oli yksimielisyys pykälästä, mutta keskusta ja vihreät riitautuivat perusteluista.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2022 noin 290 sutta. Tämä susi kuvattiin vuonna 2019 Kuhmossa.

2.3. 20:04 | Päivitetty 2.3. 20:30

Vihreät koki eduskunnassa tappion susien metsästystä koskevassa riidassa. Puolue jäi yksin, kun vastapuolelle asettui opposition lisäksi keskusta ja HS:n tietojen mukaan myös hallituspuolue Rkp.

HS:n tietojen mukaan pääministeripuolue Sdp äänesti lopulta ratkaisevassa valiokuntakäsittelyssä tyhjää. Pöytäkirjan mukaan äänet jakautuivat 11–2 kolmen edustajan äänestäessä tyhjää.

Kyse on metsästyslain muuttamisesta suden poikkeusluvin tapahtuvan metsästyksen helpottamiseksi. Poikkeuslupien ehdot lievenevät lakimuutoksen myötä.

Lainmuutoksen takana on kansalaisaloite, jonka edistäminen sai syksyllä eduskunnassa taakseen suuren enemmistön.

Susi on Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu laji, joka on suojeltu poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti EU:n luontodirektiivin nojalla. Siksi sitä ei saa metsästää ilman poikkeuslupia.

Lupia on myönnetty häiriöksi olleiden susien tappamiseen mutta myös niin kutsuttuun kannanhoidolliseen metsästykseen.

Nykyään laissa lukee, että poikkeusluvan voi myöntää, jos se ei vaaranna suotuisan suojelutason säilyttämistä. Vastedes luvan voi myöntää myös silloin, jos kyseisen suden tai susien ampuminen ei vaaranna suotuisan suojelutason säilyttämistä tai saavuttamista.

Hallituksella oli yksimielisyys pykälän muuttamisesta, mutta riitaa tuli maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön kirjoitetuista perusteluista. Vihreät olisi halunnut lyhyet perustelut.

Keskusta puolestaan halusi opposition tuella tuoda mietintöön muotoiluja, jotka vähentäisivät poikkeusluvista tehtyjen valitusten onnistumismahdollisuuksia.

Mietintö ei sido oikeusistuimia lakipykälän tavoin, mutta sitä saatetaan hyödyntää lakia tulkittaessa.

Koko laki näytti jo raukeavan, kun käsittely katkesi viime viikon keskiviikkona maa- ja metsätalousvaliokunnassa.

Tuolloin vihreät vastusti keskustan ajamia perusteluja, ja Sdp ja vasemmistoliitto järjestivät käytännössä ulosmarssin, jonka tuloksena valiokunta ei voinut jatkaa asian käsittelyä.

Uudessa käsittelyssä torstaina keskusta ja oppositio kuitenkin saivat tahtonsa läpi, HS:n tietojen mukaan Rkp:n tuella ja Sdp:n äänestäessä tyhjää.

Mietintöön lisättiin lauseita, joiden tarkoitus on ohjata EU-direktiivin tulkintaa tuomioistuimissa niin, että susien ampumiseksi saatuja poikkeuslupia päästäisiin nykyistä useammin käyttämään.

”Valiokunta katsoo, että kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi muiden rinnakkaiseloa parantavien toimien ohella”, mietinnössä lukee.

Lisäksi keskusta ja oppositio tahtoivat mietinnöllä viestiä tuomioistuimille, että ongelmia aiheuttavan susiyksilön mukana pitää tarvittaessa voida ampua koko lauma, jos yksilön erottaminen on vaikeaa. EU-direktiivi edellyttää poikkeusluvan varaiselta metsästykseltä valikoivuutta.

”Esimerkiksi suden osalta kriteerin tulkinta ei voi tarkoittaa tiettyä yksilöä, vaan alueellista, tietyllä reviirillä liikkuvaan laumaan tai pariin kohdentuvaa valikoivaa pyyntiä”, mietinnössä lukee.

Vihreät jätti mietintöön vastalauseen.

Laista äänestetään eduskunnan täysistunnossa perjantaina. Silloin vihreät tulee esittämään lausumaa, jossa todettaisiin, että kannanhoidollisen metsästyksen pääasiallinen tavoite ei saisi olla susien lukumäärän vähentäminen vaan sillä pitäisi olla muitakin EU-direktiivin tarkoittamia tavoitteita.

Vihreiden lausumassa todetaan, että metsästyksen tulisi kohdistua haittaa tai vaaraa aiheuttaviin yksilöihin. Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko totesi HS:lle torstaina, että hänen mielestään keskusta rikkoi hallituksen pelisääntöjä tuodessaan mietintöön uutta sisältöä, josta ei ollut hallituksessa sopua.

Pitkon mielestä mietintö ylittää valiokunnan valtuudet ja menee oikeuslaitoksen tontille.

”Me emme pidä siitä, että suurpetopolitiikkaa tehdään näin, että sanotaan tuomioistuimille, miten niiden pitää direktiiviä tulkita”, Pitko totesi.

Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) kertoi HS:lle torstaina eduskunnassa olevansa iloinen lain etenemisestä. Hän myönsi, että keskusta toi pöytään uusia asioita sen lisäksi, mistä hallituksessa oli sopu.

Hänestä oli kuitenkin tärkeää yrittää varmistaa, että eduskunnan laajasti hyväksymän kansalaisaloitteen tavoitteet toteutuvat.

”Ihan pelkkä pykälä ei olisi sitä metsästystä mahdollistanut. Haluttiin, että direktiivin tulkinta saa sen muodon, että eduskunnan tahtotila voi toteutua”, Kalmari sanoi.

Mietintöön lisättiin asiaa myös niin kutsutuista koirasusista. Koirasusi on suden ja koiran risteymä, joka on luokiteltu Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Koirasudet voisivat levitessään vaarantaa alkuperäisten luonnonsusien geneettistä puhtautta.

Mietinnössä todettiin, että koirasusia sisältävän lauman poistamisen ei pitäisi edellyttää poikkeuslupaa. Mietinnössä todetaan, että koirasusien erottelu laumasta ei metsästystilanteessa käytännössä ole mahdollista.

Tällä hetkellä Itä-Suomessa rajaseudulla liikkuu yksi tai kaksi laumaa, joissa koirasusia varmistetusti on, mutta niiden poistaminen on vähintäänkin keskeytynyt valituksen vuoksi.

Vihreiden mielestä koirasusia ei olisi pitänyt tuoda mietintöön ylimääräisenä asiana, mutta myös vihreät kannattaa koirasusiongelmaan puuttumista.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan koirasusien leviämisen estäminen vaatisi oman lakipykälänsä ja tästä myös Kalmari sanoi olevansa samaa mieltä.

Lue lisää: Risto Kiiskinen päätti selvittää, miksi susia häviää jäljettömiin

Lue lisää: HS ulostejahdissa: näytteet paljastavat, että Länsi-Suomeen tarvittaisiin uutta susiverta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat