Sosiaaliturvan leikkauksilla on suhteellisesti isompi vaikutus pienituloisiin kuin veronkiristyksillä on suurempituloisiin. Asia ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tuoreesta tutkimuksesta.
VATTin mukaan miljardin euron leikkaus sosiaaliturvaan vähentäisi työttömän kuukausituloja noin neljällä prosentilla.
Vastaavasti miljardin euron veronkiristys vähentäisi ylimpään tulokymmenykseen kuuluvan erityisasiantuntijan tuloja vain noin puolellatoista prosentilla.
Valtiontalouden sopeuttaminen on yksi kevään eduskuntavaalien keskeisiä vaaliteemoja. Sopeutuksella tarkoitetaan erilaisia keinoja saada julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon. Talven ja kevään mittaan puolueet ovat esitelleet keinovalikoimaansa leikkauslistoista veronkorotuksiin.
VATTin tutkimusta on ollut tekemässä joukko tutkijoita keskuksen verotutkimuksen huippuyksiköstä. Yksikkö on taloustieteellisen verotutkimuksen parhaita asiantuntijoita Suomessa.
Tutkimusprofessori Tuomas Kosonen sanoo STT:lle, että tarkoituksena on ollut tarjota täsmällisyyttä kuumana käyvään sopeutuskeskusteluun.
”Keskustelusta on mielestäni puuttunut pohdinta, että keihin erilaiset sopeutustoimet kohdistuvat”, Kosonen sanoo.
Tuomas Kosonen.
”Olemme yrittäneet havainnollistaa, että kohdentumisessa voi olla huomattavia eroja eri ihmisten välillä. Luulisin, että kansalaiset haluaisivat äänestää tällaisen tiedon varassa.”
Tutkimuksen mukaan miljardin euron kiristyksellä ansio- ja pääomatuloverotukseen olisi suurin vaikutus ylimmässä tulokymmenyksessä eli eniten tienaavien suomalaisten keskuudessa. Tässä ryhmässä miljardin kiristys vähentäisi kuukausituloja keskimäärin noin puolitoista prosenttia.
Esimerkiksi liike-elämän erityisasiantuntijan käteen jäävistä noin 5 700 euron kuukausituloista lähtisi noin 90 euroa.
Vastaavasti miljardin euron leikkaus sosiaaliturvaan vähentäisi jo keskipalkkaisen suomalaisen tuloja puolitoista prosenttia. Sosiaaliturvan leikkauksen suhteellinen vaikutus kasvaa, mitä alempiin tuloluokkiin mennään.
Suurimmillaan leikkauksen vaikutus olisi toiseksi alimmassa tuloluokassa, jossa kuukausitulot pienenisivät keskimäärin noin neljä prosenttia.
Esimerkkihenkilö voisi olla noin 1 200 euroa kuussa etuuksia saava työtön. Hänen kuukausitulonsa putoaisivat lähes 50 euroa.
Myös noin 1 000 euroa kuussa kansaneläkettä saavan eläkeläisen tulot pienenisivät keskimäärin lähes kolme ja puoli prosenttia. Euroiksi muutettuna tämä olisi hieman yli 30 euroa kuussa.
Tutkimusprofessori Kosonen painottaa, että tutkijoiden tarkoitus ei ole asettaa sopeutuskeinoja arvojärjestykseen.
”Yritämme vain tarjota vähän täsmällisempää informaatiota, että mihin sopeutustoimet kohdistuvat ja mitkä niiden vaikutukset olisivat”, Kosonen kertoo.
Kysymys veronkorotuksista ja leikkauksista jakaa puolueita selkeästi ideologian mukaan. Vasemmisto turvautuisi mieluummin veronkorotuksiin, oikeisto palveluiden ja etuuksien leikkauksiin. Tämä käy ilmi myös eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksista HS:n vaalikoneeseen: