Kunta- ja hyvinvointialan järjestöt pääsivät tiistaina sopuun kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden palkankorotuksista.
Sopimuskorotukset ovat tälle vuodelle yhteensä 4,1 prosenttia, minkä lisäksi kesäkuun lopulla työntekijöille maksetaan 467 euron kertaerä.
Ensi vuoden sopimuskorotukset ovat 4 prosenttia.
Alan sopimukset koskevat yli 430 000:ta palkansaajaa kunnissa ja hyvinvointialueilla eli esimerkiksi hoitajia, opettajia ja lääkäreitä.
Neuvotteluja käytiin osapuolten välillä helmi–maaliskuussa niin kutsutusta perälautaratkaisusta.
Viime vuonna työtaisteluiden jälkeen syntyneissä alan palkkaratkaisuissa sovittiin alun perin, että esimerkiksi tänä vuonna kunta-alan palkkoja korotettaisiin 1,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksella ja 0,4 prosentin paikallisella erällä.
Sopimukseen kirjattiin kuitenkin perälauta, jonka mukaan korkeammat palkankorotukset kolmella verrokkialalla nostaisivat myös kuntien ja hyvinvointialueiden palkkoja.
Verrokkialoilla eli teknologiateollisuudessa, kemian perusteollisuudessa ja kuorma-autoalalla päästiin korotuksista sopuun helmikuussa. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa palkat nousevat 3,5 prosentin yleiskorotuksella, minkä lisäksi maksetaan 400 euron kertaerä.
Perälaudan seurauksena palkat nousevat tänä vuonna kaikilla sopimusaloilla 2,2 prosentin yleiskorotuksella, minkä lisäksi on sovittu 0,7 prosentin paikallisesta erästä ja kertakorvauksesta.
Jo aiemmin oli neuvoteltu, että kunta-alan viisivuotisen palkkaohjelman puitteissa sovitaan lisäksi 1,2 prosentin paikallisesta erästä.
Näin päästään työmarkkinoiden laskutavalla 4,1 prosenttiin.
Ensi vuonna yleiskorotus on 2,27 prosenttia ja paikallinen erä 0,73 prosenttia. Palkkaohjelma tuo päälle 1 prosentin paikallisen erän.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) laskee, että perälautaratkaisu nostaa kunta-alalla henkilöstökustannuksia tänä vuonna 191 miljoonaa euroa edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Hyvinvointialueilla kustannukset nousevat 200 miljoonalla eurolla.
”Yksityisten alojen viimeaikaiset työmarkkinaratkaisut nostavat olennaisesti kaikkien alojen työvoimakustannuksia, niin myös kunta- ja hyvinvointialan. Perälautatarkastelulla saimme kunta- ja hyvinvointialan viime vuoden perusratkaisun yleisen linjan mukaiseksi”, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo tiedotteessa.
KT neuvotteli korotuksista yhdessä akavalaisia korkeakoulutettuja edustavan Jukon, JHL:n ja Jytyn muodostaman Julkisen alan unionin Jaun sekä Sote ry:n eli Tehyn ja Superin kanssa.
”Olen erittäin tyytyväinen, että neuvotteluteitse päästiin ratkaisuun ja että tämä verrokkialojen kytkös toteutuu sovitulla tavalla”, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n ja Jukon puheenjohtaja Katarina Murto sanoo HS:lle.
Kunta- ja hyvinvointialalla on useita sopimuksia, jotka koskevat keskenään eri henkilöstöryhmiä.
Hoitajaliitot iloitsevat, että nyt vahvistettu palkkaratkaisu tuo ”lähes tuplasti” kovemmat korotukset sote-alan työntekijöille kuin vientialoille.
Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi juuri hoitajia koskevan sote-sopimuksen lisäpalkkaohjelma tuo muiden korotusten päälle 1,5 prosentin korotuksen tälle vuodelle ja 2,5 prosentin korotuksen ensi vuodelle.
”Rohkenen sanoa, että tämä on historiallinen ja kova ratkaisu”, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo HS:lle.
”Mutta ei tällä hoitajapulaa ratkaista, en yritä sellaista väittää. Sanoin syksyllä Bulevardilla [eli valtakunnansovittelijan toimistolla], että nyt on vasta pelastusrengas heitetty.”
Valtakunnansovittelija sanoi syksyllä, että sote-sopimuksen lisärahoissa on kyse sote-uudistuksen edellyttämän lakisääteisen palkkojen yhteensovittamisen eli niin sanotun palkkaharmonisoinnin aikataulutuksesta. Suuri osa lisäpalkankorotuksista olisi siis tullut hoitajille ilman erillistä sopimustakin.
