Eduskuntaan Joensuusta pyrkivä Christian Kautto, 25, on saanut kolmen ja puolen vuoden ehdottoman tuomion tapon yrityksestä. Sinimustan liikkeen listoilla olevan Kauton tuomio tuli lainvoimaiseksi toukokuussa 2019.
Kauton tuomio eteni korkeimpaan oikeuteen asti, mutta KKO ei antanut valituslupaa Itä-Suomen hovioikeudessa langetetulle vapausrangaistukselle. Hän kiisti syyllistyneensä rikokseen, koska katsoi toimineensa oikeutetusti hätävarjelutilanteessa.
Hovioikeuden mukaan Kautto syyllistyi tapon yritykseen ravintolassa Joensuussa vapun alla huhtikuussa 2018.
On hyvin harvinaista, että näin vakavasta väkivaltarikoksesta tuomittu pyrkii kansanedustajaksi. Kauton lisäksi ehdolla eduskuntaan on henkilö, joka on tuomittu hätävarjelun liioitteluna tehdystä taposta eli toteutuneesta henkirikoksesta.
Lue lisää: Henkirikoksesta yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen tuomittu pyrkii eduskuntaan
Helsingin Sanomat on selvittänyt vaalien ehdokkaiden rikostaustoja vuodesta 2017, koska ehdokkaat tai puolueet eivät tuo yleensä vapaaehtoisesti taustojaan äänestäjien tietoon. HS selvittää myös kevään 2023 eduskuntavaalien ehdokkaiden taustoja, jotta äänestäjät voivat tehdä äänestyspäätöksensä mahdollisimman kattavien tietojen perusteella.
HS kertoi viime perjantaina käräjäoikeuden tuoreesta tuomiosta, jolla eduskuntavaaliehdokas oli tuomittu vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Muun muassa Turun juutalaisen seurakunnan synagogan töhrimisestä tuomittu mies on hänkin Sinimusta liike -puolueen ehdokaslistalla.
Sinimusta liike on puolue, joka kertoo ajavansa ”radikaalia ja etnofuturistista” politiikkaa. Puolueen tavoitteena on muun muassa säilyttää Suomi etnisesti suomalaisena.
Sinimustan liikkeen puheenjohtaja Tuukka Kuru myönsi STT:n haastattelussa helmikuun lopulla, että osalla puolueen ehdokkaista on rikosepäilyjä ja rikostuomioita.
”Ymmärtääkseni meidän jäsenillämme on joko kansanryhmää vastaan kiihottamista tai pahoinpitelytuomioita. Ne ovat kaksi rikosta, mitä voi olla meidän jäsenillä”, hän sanoi.
Tapon yritykseen liittyvää tuomiota puolueen puheenjohtaja ei maininnut, vaikka se on uutisoitu jo vuonna 2019.
Kautto kommentoi HS:lle maanantaina ehdokkuutensa ja tuomionsa suhdetta sanomalla, että tuomiolla ”ei ole merkitystä” ja ”tuomio on suoritettu”. Hän kertoo olleensa vankilassa noin vuoden.
Hän sanoo kertoneensa puolueelle tuomiosta.
Uhri ja Kautto ajautuivat nujakkaan, jonka seurauksena Kautto tuomittiin tapon yrityksestä ja hänen uhrinsa pahoinpitelystä.
Kautto korostaa, että nujakan toinen henkilö ”oli maahanmuuttajataustainen”. Hänen mukaansa nyt esiin tulivat ”ne lieveilmiöt ja ongelmat, mitä maahanmuutto aiheuttaa”.
Tapon yrityksen kohteeksi joutunut mies sai nujakasta pahoinpitelytuomion 40 päiväsakkoa. Käräjäoikeuden tuomio tuli siitä, että mies oli tarttunut Kauton kurkkuun, työntänyt häntä ja pitänyt päästä kiinni.
Kautolle ei aiheutunut pahoinpitelystä vammoja.
Miestä viisi kertaa veitsellä lyönyt Kautto tuomittiin käräjillä hätävarjelun liioitteluna tehdystä törkeästä pahoinpitelystä vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kauton tuomio muuttui ehdollisesta vankeusrangaistuksesta ehdottomaksi, kun Itä-Suomen hovioikeus kovensi hänen rangaistustaan tuntuvasti.
Käräjäoikeuden mukaan Kautolla oli oikeus puolustautua, sillä tappelun toinen osapuoli oli hyökännyt hänen kimppuunsa. Itä-Suomen hovioikeus oli eri mieltä.
Hovioikeuden mukaan konkreettisen ”hengenvaaran aiheutuminen on estynyt vain sattumanvaraisena pidettävästä syystä”.
Hovioikeus otti huomioon veitsellä lyöntien lukumäärän, voimakkuuden ja niiden kohdistumisen osittain helposti vioittuvien sisäelinten alueelle.
”Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että Kauton teko täyttää tapon yrityksen tunnusmerkistön ja että Kautto on syyllistynyt siihen tapon yritykseen, josta hänelle on ensisijaisesti vaadittu rangaistusta”, hovioikeus kirjoitti tuomiossaan.
Tappelutilanteessa oli paikalla myös lukuisia muita henkilöitä, joista osa pyrki irrottamaan tappelupukareita toisistaan. Siksi hovioikeus katsoi, että Kautolla ei ollut syytä pelätä terveytensä puolesta.
Näin ollen teko ei ollut hovioikeuden mukaan hätävarjelua.
Kautto määrättiin maksamaan tuolloin 19-vuotiaalle uhrille yhteensä 17 000 euroa korvauksia muun muassa kivusta, särystä ja pysyvästä haitasta. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan Kautolla ei ole muita rikossyytteitä tai tuomioita.
Oikaisu 7.3. kello 13.05: Itä-Suomen hovioikeuden antamaa rangaistusta kuvailtiin ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi. Rangaistus oli ehdotonta vankeutta.