Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat tapasivat torstaina Brysselissä, Naton päämajassa ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun kolmen maan keskustelut pantiin jäihin tammikuussa.
Uusia tietoja siitä, milloin Turkki voisi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet, ei virkamiestason kokouksesta odotettu eikä myöskään saatu.
Maat sopivat uudesta tapaamisesta kevään aikana.
Ulkoministeriön kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri Jukka Salovaara kuvasi kokouksen jälkeen, että keskusteluissa oli hyvin rakentava henki.
”Erittäin myönteistä, että kokous järjestyi ja sovittiin jatkosta jo myöhemmin keväällä”, Salovaara sanoi.
”Asiat ovat takaisin raiteillaan.”
Valtiosihteeri Jukka Salovaara.
Salovaara sanoi Turkin tunnistaneen sen, että Suomi ja Ruotsi ovat edistyneet Turkille tärkeissä asioissa. Salovaara kertoi STT:lle, että Turkki haluaa silti nähdä lisää edistymistä yhteistyössä ja terrorismin vastaisessa työssä.
Uusia tai yllättäviä vaateita kokouksessa ei hänen mukaansa kuultu.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg osallistui kokouksen alkuosaan, mikä Salovaaran mielestä korosti asian edistymisen merkitystä Natolle.
Lue lisää: Turkki-tapaaminen Brysselissä on myönteinen merkki, mutta mullistavia uutisia ei kannata odottaa
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin neuvonantaja İbrahim Kalın kuvasi uutistoimisto Anadolun mukaan, että kokous käytiin yleisesti myönteisessä ilmapiirissä. Hän kertoi Turkin jälleen tuoneen esiin Turkin turvallisuushuolia ja odotuksia.
Se, eteneekö Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi yhtäaikaisesti vai erikseen riippuu hänen mukaansa askelista, joita maat ottavat. Asiaa arvioidaan lähiaikoina, hän sanoi.
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin neuvonantaja İbrahim Kalın.
Turkki on Unkarin ohella toinen kahdesta Naton jäsenmaasta, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.
Tapaaminen Brysselissä oli luonteeltaan työkokous, eikä se ollut varsinainen neuvottelu Nato-jäsenyydestä.
Keskustelut koskivat Turkin, Suomen ja Ruotsin Madridin huippukokouksessa viime kesänä allekirjoittamaa niin sanottua yhteisymmärrysasiakirjaa ja sen toteuttamista.
Paperissa Turkki suostui siihen, että Suomen ja Ruotsin Nato-tie voi edetä. Suomi ja Ruotsi taas sitoutuivat antamaan Turkille tukensa sen terrorismia koskevissa huolissa.
Yhteistyö Suomen, Ruotsin ja Turkin kesken on tarkoitettu pysyväksi, riippumatta siis Nato-jäsenyyden aikataulusta.
Kolmen maan tapaamiset katkesivat sen jälkeen, kun äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin tammikuussa Tukholmassa, Turkin suurlähetystön edustalla tammikuussa.
Ruotsin neuvottelija, pääministerin kansliaa edustava suurlähettiläs Oscar Stenström luonnehti SVT:n suorana lähettämässä Ruotsin tiedotustilaisuudessa torstain keskustelua ”pieneksi askeleeksi eteenpäin”.
Hän sanoi Turkin katsoneen, että sekä Suomi että Ruotsi ovat ottaneet konkreettisia askeleita yhteisymmärrysasiakirjan täyttämisessä.
Hän piti tätä hyvänä merkkinä.
Ruotsilla oli tapaamiseen tuoreita tuliaisia, sillä hallitus lähetti torstaina valtiopäiville lakiesityksen, joka kieltäisi osallistumisen terroristiorganisaatioiden toimintaan. Esitys tulee voimaan kesällä.
Stenströmin mukaan Turkki ei kuitenkaan ilmaissut, että Ruotsi tai Suomi olisivat täyttäneet kaikki yhteisymmärrysasiakirjan ehdot. Sekä Ruotsissa että Suomessa näkemys on, että näin on tehty.
Turkki on myös julkisuudessa antanut ymmärtää, ettei sillä olisi enää vaateita Suomen suhteen.
Stenström ei spekuloinut ratifioinnin aikataululla. Hän arvioi, että todennäköisesti se kuitenkin tapahtuu Turkin tulevan parlamentin aikana, koska nykyinen parlamentti ei istu enää kovin kauaa ennen vaalitaukoa.