Useiden puolueiden linjaukset siitä, ettei esimerkiksi turvallisuuspolitiikasta tai koulutuksesta leikata tulevalla hallituskaudella, saavat arvostelua taloustieteilijöiltä.
Makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen keskustelivat keskiviikkona julkisen talouden tilanteesta Helsingin yliopiston Tiedekulman ja HS:n järjestämässä Köyhtyykö Suomi? -tapahtumassa.
Esimerkiksi vihreät on ilmoittanut, ettei puolue lähde vaalien jälkeen hallitukseen, joka leikkaisi koulutuksesta ”euroakaan”.
Lue lisää: Ohisalo: Koulutuksen rahoitus on vihreille kynnyskysymys
Obstbaumin mielestä mitään hallinnonalaa, kuten koulutusta tai turvallisuutta, ei pitäisi ”suojata” eli kategorisesti jättää menoleikkausten ulkopuolelle. Hän perustelee tätä sillä, että resurssit ovat yhä niukemmat.
”On tietysti hyvä, että tällainen karkea tärkeysjärjestys tehdään, mutta näkisin, että myös niiden erien sisällä pitäisi kriittisesti arvioida”, Obstbaum sanoi.
Obstbaumin mielestä nykyistä enemmän pitäisi hyödyntää tutkimusta siitä, kuinka hyvin eri menot tekevät sen, minkä niiden on tarkoitus tehdä, eli kuinka vaikuttavia ne ovat.
”Vaikka eurot ovat tärkeitä, jotta voidaan hahmottaa mittaluokkia, ne eivät suoraan tarjoa eväitä priorisointiin.”
Meri Obstbaum kuvattuna kesällä 2022.
Professori Määttänen oli samaa mieltä Obstbaumin kanssa.
”En pidä kovin rakentavana sitä, että puolueet tai poliitikot paaluttavat kovin isolla pensselillä sitä, että esimerkiksi sosiaaliturvasta tai koulutuksesta ei pidä leikata”, Määttänen sanoi.
Määttäsen mielestään voidaan samaan aikaan ajatella, että esimerkiksi koulutus on tärkeää, mutta myös priorisoida menoja koulutuksen sisällä. Hän otti esimerkiksi aikuiskoulutustuen, josta aiheutuu kustannuksia myös verotulojen menettämisen kautta.
Niku Määttänen.
”Me tiedämme, että aikuiskoulutustuki menee isoilta osin ihmisille, jotka ovat tukevasti työelämässä ja korkeakoulutettuja”, Määttänen sanoi.
”Voi ajatella, että se on tärkeää. Mutta kai me nyt kuitenkin ajattelemme, että olisi vielä tärkeämpää saada lisäkoulutusta niille, joilla on lähtökohtaisesti huono työllisyystilanne ja luultavasti huono koulutustausta lähtötilanteessa?”
Vuonna 2021 aikuiskoulutustukea myönnettiin yli 28 000 henkilölle yhteensä noin 175 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön mukaan tuki voitaisiin kohdentaa paremmin matalasti koulutetuille, poistaa korkeakoulututkinnon suorittaneilta tai muuttaa lainamuotoiseksi tai lakkauttaa kokonaan.
Toisen koulutukseen liittyvän esimerkin Määttänen antoi siitä, kuinka tällä hetkellä tutkintojen suorittamisesta kertyy työeläkettä. Hän piti vuonna 2005 käyttöön otettua menettelyä ”törkeänä politiikkana”, jolle ei ole mitään järkevää selitystä.
Lue lisää: Puolueet tyrmäävät yksimielisesti valtiovarainministeriön listan suurimmat säästökohteet
Väitöskirjatutkija Ronkainen nosti esiin, että vaikka puolueet puhuvat julkisen talouden tasapainottamisesta, niiden ohjelmista on puuttunut konkretia miljardiluokan sopeutuksista. Hänestä puolueet eivät kerro tarpeeksi, mistä ne olisivat valmiita leikkaamaan ja mitä veroja korottamaan.
”Mutta harvapa haluaa mennä tuonne turuille ja toreille sanomaan, että minä olen kova taloudenhoitaja ja valmis leikkaamaan teidän eläkkeistänne, teidän koulutuksestanne ja teidän sosiaali- ja terveysmenoistanne”, Ronkainen sanoi.
”On vaikeaa luvata äänestäjälle kovia aikoja.”
Obstbaum sanoi kuulleensa osan poliitikoista ajavan sellaisia leikkauksia, jotka eivät vaikuta kansalaisten arkeen. Hänen mukaansa sellaisia ei juuri löydy.
”Jokainen leikkaus on joltakin pois ja jokaisen veronkorotuksen joku maksaa."
Määttänen nosti lisäksi esiin, että puolueiden on vaalien jälkeen kyettävä kompromisseihin, vaikka tällä hetkellä niiden talouslinjat eroavat toisistaan selvästi. Hänen mielestään äänestäjien kannattaa arvostaa poliitikkoja, joista ”saa käsitystä, millaiseen kompromissiin he ovat valmiita”.
”Nyt ei ehkä oikein tiedetä, mistä asioista puolueet ovat joustamassa hallitusneuvotteluissa.”
Antti Ronkainen kuvattuna vuonna 2018.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomen julkisen talouden ongelmat johtuvat väestön ikääntymisestä ja tuottavuuden hitaasta kasvusta.
Yhteinen näkemys löytyi myös siitä, että Suomen valtion velan taso ei vielä ole niin sanotusti kriittisessä pisteessä. Riskiä siihen, että valtio ei esimerkiksi yhtäkkiä saisikaan enää lisää rahoitusta, ei taloustieteilijöiden mukaan akuutisti ole.
”Velkaantumisesta pitää jonkun verran puhua nyt sitä varten, että emme ajaudu tilanteeseen, jossa jouduttaisiin äkillisesti sopeuttamaan”, Määttänen sanoi.
Myös Obstbaum lisäsi, että vaikka nykyinen velan taso ei ole ongelma, velka vain jatkaa kasvamistaan, jos mitään ei tehdä.
Keskiviikon tilaisuus oli osa Pinnalla-ohjelmasarjaa, jossa keskustellaan kevään eduskuntavaalien kynnyksellä suomalaisen yhteiskunnan suurista murroksista ja kohtalonkysymyksistä. Keskustelun juonsi HS:n toimittaja Robert Sundman.
Sarja jatkuu ensi viikon tiistaina 14. maaliskuuta, jolloin puhutaan terveydenhuollon ja hoiva-alan tulevaisuudesta. Keskustelemassa ovat tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen ja apulaisprofessori Paulus Torkki. Keskustelun juontaa HS:n toimittaja Veera Paananen.