Unkarin parlamentin varapuhemies Csaba Hende ei halua suoraan arvioida, milloin Unkari ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden. Tukea on kyllä luvassa.
”Yleiskeskustelu on parlamentissa alkanut, ja kaikki muut puolueet tukevat jäsenyyttä lukuun ottamatta pientä oppositioryhmää. Jäsenyyden kannatus on siis yli 90 prosenttia”, Hende sanoo istuessaan Unkarin suurlähetystön neuvotteluhuoneessa Helsingin Kuusisaaressa.
Unkarin valtapuolue Fidesziä edustava Hende on lyhyellä vierailulla Helsingissä, jonka tarkoituksena on selventää Suomen ja Unkarin suhteita, jotka Henden mukaan ovat olleet viimeiset kymmenkunta vuotta historiallisen alhaisella tasolla.
”Ei ole ollut puhemiesvierailuja eikä pääministerivierailuja”, Hende sanoo valitellen.
Henden johtama unkarilainen poliitikkovaltuuskunta tapasi keskiviikkona Helsingissä muun muassa puhemies Matti Vanhasen ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr).
Suomesta, Natosta ja maiden tulevasta aseveljeydestä Hende puhuu käyttäen isoja sanoja ja vedoten historiaan. Henden arvion mukaan Suomi tulee olemaan Naton jäsen viimeistään heinäkuussa, jolloin puolustusliitto järjestää huippukokouksen Vilnassa.
”Se tarkoittaa uuden aikakauden alkua suomalais-unkarilaisissa suhteissa, sillä tulevaisuudessa meillä tulee olemaan molemminpuolinen velvollisuus puolustaa vapautta ja itsenäisyyttä, myös sotilaallisella voimalla.”
Hende myös muistuttaa sadoista unkarilaisista vapaaehtoisista, jotka tarjoutuivat puolustamaan Suomea talvisodassa.
”Tulevaisuudessa sopimus tekee samasta lähes automatisoitua”, Hende arvioi ja huomauttaa, että ongelmiakin maiden välillä on ollut.
”Mutta silloin kun on tosi kyseessä ja ollaan kylki kylkeä vasten juoksuhaudassa, niin silloin nykyiset ongelmat vaikuttavat pieniltä”, Hende sanoo.
Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi eivät tule menettämään Unkarin vuoksi päivääkään Naton jäseninä.
”Emme aio olla viimeisiä ratifioijia”, Hende selventää.
Tarkempaa aikataulua ratifiointiprosessin kulusta Hendeltä ei kuitenkaan irtoa.
Muista Nato-maista ensimmäiset ratifioivat Suomen ja Ruotsin jo kahdeksan kuukautta sitten. Hende sanoo, että monella Unkarin kansanedustajalla on edelleen epäselvyyksiä suhteessa Suomeen ja Ruotsiin. Se selittää viivästystä.
”Pitää muistaa, että tämä ei ole äänestyksenä läpihuutojuttu. Tilanteen niin sattuessa unkarilaissotilaiden pitäisi uhrata henkensä kaukana pohjoisessa”, Hende sanoo.
Sitten hän viittaa Helsingissä käymiinsä keskusteluihin suomalaisten poliitikkojen kanssa. Jotain hyvää on kotiin viemisenä.
”Aiomme viedä nyt kotiin viestiä, joka rauhoittaa näitä levottomia”, Hende sanoo.
Ongelmia maiden välisissä suhteissa tosiaan on myös ollut, jos Hendeltä kysyy. Hänen mukaansa usea Unkarin kansanedustaja on henkilökohtaisesti loukkaantunut ”epätosista väitteistä ja loukkauksista”, joita Unkarista ovat esittäneet sekä Ruotsin mutta myös Suomen poliitikot. Jää vaikutelma, että Hende on yksi loukkaantuneista.
”Menneet ovat menneitä, mutta puheet ovat olleet vahingollisia ja aiheuttaneet paljon harmia. Niitä on hyvin vaikea saada tekemättömiksi”, Hende sanoo.
Unkarilaispoliitikko Csaba Henden mukaan keskustelut suomalaisten kanssa puhdistivat ilmaa maiden välillä.
Hende on saapunut HS:n haastatteluun mukanaan puhelin, tulkki sekä paksu kansio papereita. Kun maiden välejä hiertävät ongelmat tulevat esiin, Hende nostaa kansion pöydältä ja pamauttaa sen voimalla takaisin pöytään.
Käy ilmi, että kansioon on Unkarin ulkosuhteista huolehtiva viranomainen kerännyt pahoja puheita Unkarista vuosien varrelta.
”Kerron vain kolme esimerkkiä enkä halua mainita mitään nimiä”, Hende sanoo ystävällinen virne naamallaan.
”Tässä on kuitenkin mukana ministereitä, pääministereitä, kansanedustajia ja europarlamentaarikoita, jotka ovat antaneet alhaisia lausuntoja, ja tehneet siten suurta vahinkoa. Kommentit ovat olleet sellaisia, että niillä on voinut hyvin pilata maiden välisiä suhteita”, Hende sanoo.
Ensimmäisessä esimerkissä Unkarin valtaapitävää puoluetta olisi Henden mukaan kutsuttu syöpäkasvaimeksi.
”Very nice”, kuittaa Hende sarkastisesti ja ivaa kommentin esittäjää samassa hengessä ”loistavaksi politiikan kollegaksi”.
Toisessa esimerkissä naispoliitikko olisi Henden mukaan verrannut Unkarin nykyistä perhepolitiikkaa Saksan natsien 1930-luvun perhepolitiikkaan. Tätä puhujaa Hende kuvaa sanalla ”rakas”.
Kolmannessa esimerkissä miespuolinen europarlamentaarikko olisi kuvaillut Unkaria Henden sanoin ”kamalaksi diktatuuriksi, jossa puolueen sotureita nostetaan tuomareiksi.”
Tapauksista viimeinen hiertää Hendeä erityisesti.
”Maailmassa ei ole monta maata, jossa oikeuslaitos olisi niin itsenäinen kuin Unkarissa. Uskallan sanoa näin, koska olen juristi”, Hende sanoo.
Suomalaispoliitikon kommentti oikeuslaitoksen riippumattomuuden puutteesta on Henden mukaan johtanut laajempaan kritiikkiin, jossa muu Eurooppa on vaatinut Unkaria palaamaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Samalla Unkarin EU-tuet ovat vaarantuneet.
”Todellakin toivon, että Helsingissä käymämme keskustelut johtaisivat siihen, että selviä tyhmyyksiä ja paikkaansa pitämättömiä väitteitä ei enää esitettäisi”, Hende sanoo.
Hän sanoo olevansa Matti Vanhasen kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin-keskustelut ovat ”puhdistaneet ilmaa” maiden välillä.
Hende huomauttaa, etteivät moitteet ja etenkään moite oikeusvaltion toteutumisesta ole yhteydessä Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin pitkittymisiin.
”Tietyissä Brysselin piireissä näitä asioita on yritetty yhdistää, mutta olemme asioiden yhteyden jyrkästi kiistäneet”, Hende sanoo.
Puhuttiinko näistä lausunnoista myös, kun Henden johtama valtuuskunta tapasi Suomen poliittista johtoa?
Hende vastaa, että ei.
”En tuhlaa heidän aikaansa typerien ihmisten kommenttien käsittelyyn. Kansanedustajat ovat vapaita, ja he ovat myös vapaita olemaan pöhköjä ja puhumaan mitä haluavat”, Hende sanoo ja varoittaa yleistyksistä.
”Jos jotakin sanotaan europarlamentissa tai Suomen eduskunnassa, se kääntyy Unkarissa siihen, suomalainen sanoi tätä ja suomalaiset sanoivat sitä. Ja jos kukaan ei korjaa näitä väitteitä, se on ongelma.”
Hende on entinen Unkarin pitkäaikainen puolustusministeri, joten hänen arviotaan Ukrainan sodan nykytilanteesta pitää kysyä.
”Sota on pitkään muistuttanut asemasotaa ensimmäisen maailmansodan tapaan, mutta tulevina viikkoina tulemme näkemään dynaamisempia operaatiota ja siirtoja”, Hende arvioi.
Sodassa tapahtuu siis lähiviikkoina hänen mukaansa käänne.
Hende myös sanoo, ettei Unkari asetu poikkiteloin, jos EU aikoo aseistaa Ukrainaa entistä enemmän. Unkarin suuri tavoite ovat kuitenkin rauhanneuvottelut ja aselepo.
”Sitä olemme ajaneet konfliktin alusta asti”, Hende sanoo.
”Olemme täysin samalla linjalla kuin hänen pyhyytensä paavi Franciscus. Uskon, että Unkarin ja paavin ajama kanta tulee saamaan kannatusta enemmän ja laajemmin lähitulevaisuudessa.”
Oikaisu 9.3. klo 15.54. Artikkelissa viitattiin aiemmin virheellisesti suomalaiseen naispoliitikkoon. Hende kuitenkin puhui Unkarin perhepolitiikkaa arvostelleesta naispoliitikosta mainitsematta kansallisuutta.
