Kun unkarilaiset parlamentaarikot vierailivat keskiviikkona Suomessa keskustelemassa Nato-jäsenyydestä, kuultiin, että Unkari kyllä tukee lopulta Suomen jäsenyyttä. Ratifioinnin aikataulusta ei silti luvattu mitään aivan lopullista.
Seuraavaksi katseet kääntyvät Brysseliin, missä Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat tapaavat torstaina.
Tapaamista Naton päämajassa voi pitää myönteisenä merkkinä, sillä keskustelut kolmen maan kesken ovat olleet jäissä sen jälkeen, kun äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin tammikuun lopulla Turkin suurlähetystön edustalla Tukholmassa.
Kovin mullistavia uutisia keskusteluista ei silti liene odotettavissa.
Lue lisää: Podcast: Unkarin ja Turkin silmukat
Tapaaminen on luonteeltaan virkamiestason työkokous, eikä se ole varsinainen neuvottelu Nato-jäsenyydestä.
Turkki, Suomi ja Ruotsi ovat keskustelleet vastaavalla virkamieskokonpanolla siitä saakka kun ne allekirjoittivat niin sanotun yhteisymmärrysasiakirjan Madridin huippukokouksen yhteydessä viime kesänä.
Paperissa Turkki suostui siihen, että Suomen ja Ruotsin Nato-tie voi edetä. Suomi ja Ruotsi taas sitoutuivat antamaan Turkille tukensa sen terrorismia koskevissa huolissa.
Virkamieskeskusteluissa on puitu sen jälkeen asiakirjan toteuttamista. Yhteistyö maiden välillä on tarkoitettu pysyväksi, riippumatta siis Nato-jäsenyyden aikataulusta.
Suomen ja Ruotsin liput Naton päämajassa Brysselissä.
Alusta alkaen on ollut selvää, ettei Turkin Nato-viivytyksessä tai sen ratkeamisessa ole kyse yksin Suomesta tai Ruotsista.
Kyse on suuremmasta kansainvälispoliittisesta kuvioista, jossa vaikuttavana pelaajana voi olla myös ennen muuta Yhdysvallat, jolta Turkki haluaisi ostaa F-16-hävittäjiä. Presidentti Sauli Niinistö tapaa torstaina Washingtonissa yhdysvaltalaissenaattoreita. Keskustelua on määrä käydä muun muassa Nato-jäsenyydestä. Esimerkiksi juuri hävittäjäkauppojen tilanteen voisi kuvitella nousevan esiin.
Ratkaisun tekee lopulta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan silloin kun hän laskee, että aika on oikea ja asian voi esittää jollakin tapaa voittona.
Torstain tapaamisessa Brysselissä Suomi ja Ruotsi voivat toki silti saada vihiä tämän hetken mielialoista Turkissa.
Myönteinen signaali olisi, jos Turkki katsoisi, että Ruotsi olisi täyttänyt tai juuri täyttämässä yhteisymmärrysasiakirjan kirjaukset.
Tämä voisi antaa toivoa siitä, että maaliin voidaan päästä vielä ennen heinäkuussa järjestettävää Nato-huippukokousta Vilnassa Liettuassa.
Torstaina, juuri sopivasti kokouspäivänä, Ruotsin hallitus on linjaamassa laista, joka kieltäisi terroristijärjestön toimintaan osallistumisen. Lain on määrä tulla voimaan kesällä. Ruotsalaisilla on siis tuoreita terveisiä viemisinä.
Turkki on pitänyt lakia myönteisenä askelena, mutta nähtäväksi jää, riittääkö se.
Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Erdoğanin AKP:ta edustava Akif Çağatay Kılıç antoi vastikään Dagens Nyheterin haastattelussa ymmärtää, että lain laatiminen ja varsinaiset toimet ovat vielä eri asioita.
Ruotsalaisilla on joka tapauksessa ollut kiire asian kanssa.
Paikallinen lainsäädännön arviointineuvosto antoi lakiesitykselle kovasanaista kritiikkiä ja suositteli, ettei se nykyisessä muodossaan olisi lainsäädännön pohjana.
Hallitus päätti tästä huolimatta edetä.
Suomalaisten osalta turkkilaisilla ei enää ole ollut toiveita ja Turkin hallinnon lausunnot ovat olleet suopeampia kuin suhteessa Ruotsiin.
Julkisuudessa on siksi käyty keskustelua siitä, voisiko Suomen jäsenyys edetä ennen Ruotsin jäsenyyttä.
Suomenkaan jäsenyyden eteneminen ennen Turkin vaaleja alkaa jo näyttää epätodennäköiseltä.
Mikäli vaalit pidetään ennakoidusti 14. toukokuuta, ei parlamentin vaalitaukoon ole enää kovin pitkä aika. Sen alkamisajankohta ei ole vielä täysin varma, mutta on mahdollista, että se alkaisi jo maaliskuun puolella.
Turkissa huomio on nyt myös hyvin pitkälti hiljattaisissa, poikkeuksellisen tuhoisissa maanjäristyksissä, joiden uhriluvut lasketaan kymmenissätuhansissa.
Maanjäristykset ovat muuttaneet ilmapiiriä Turkissa. Ne ovat luultavasti myös vähentäneet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien sisäpoliittista merkitystä.
Se voi heijastua tavalla tai toisella ratifiointien tahtiin.