Suomeen on syytä säätää luontolaki, suosittelee kestävyystutkijoiden työryhmä. Myös jätelakia tulisi uudistaa, jotta kiertotalouden mahdollisuudet parantuisivat.
Luontolain pitäisi tutkijaryhmän mukaan olla samantyylinen kuin päättyvällä vaalikaudella säädetty ilmastolaki. Ilmastolakiin on kirjattu muun muassa Suomen hiilineutraaliustavoite.
Luontolaki olisi laaja-alaisempi kuin luonnonsuojelulaki. Sen pitäisi tarjota keinoja koko yhteiskunnan ja talouden luontovaikutusten ohjaamiseen.
”Luonnon tilaa koskevan tutkimus- ja seurantatiedon on ohjattava lakiin perustuvaa päätöksentekoa. Mikäli luonnon tilan todetaan yhä heikentyvän, tarvitaan voimakkaampia toimenpiteitä”, suosituslistassa linjataan.
Täsmäratkaisuja kestävään tulevaisuuteen -suosituslistan laatineessa ryhmässä on 16 eri alojen tutkijaa Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta. Jyväskylässä keskiviikkona julkistettu suosituslista on suunnattu päättäjille ja poliittisen ohjelmatyön tekijöille.
Huomiota kiinnitetään muun muassa luontokadon pysäyttämiseen, yritysvastuun vahvistamiseen sekä kestävien elämäntapojen tukemiseen.
”Kyse on planeetan rajoista, elonkirjon turvaamisesta ja kaiken elämän hyvinvoinnin mahdollisuuksista”, tutkijaryhmä tiivistää.
Jotta kiertotalouteen saadaan vauhtia, jätelaki tarvitsee tutkijaryhmän mukaan päivittämistä.
”Yksi keskeinen lainsäädännöllinen este on sivuvirtojen luokittelu jätteeksi, jolloin niiden hyödyntäminen raaka-aineina on vaikeaa”, suosituksissa todetaan.
Sivuvirroilla tarkoitetaan esimerkiksi teollisuustuotannossa syntyviä sivutuotteita ja prosessijätteitä.
Lisäksi yrityksiä tulisi patistaa kertomaan kuluttajille tuotteiden korjattavuudesta ja kestävyydestä sekä huolehtimaan siitä, että varaosia on saatavilla. Yritysvastuulaki tulisi tutkijoiden mukaan säätää Suomeen jo ennen EU:n valmistelemaa lakia.
Poimintoja
Esimerkkejä suosituksista
Tavallisten kansalaisten käyttöön helppokäyttöinen sovellus, joka kertoisi eri kulutusvalintojen hiilijalanjäljestä.
Olemassa olevien junarataosuuksien parantaminen sekä kotimaanlentojen vähentäminen ja niiden korvaaminen junaliikenteellä.
Luonto- ja ilmastovaikutukset yhdeksi julkisten hankintojen ja investointien pääkriteereistä.
Kehitetään julkisen liikenteen matkaketjuja, esimerkiksi sujuvampaa pyöräilyn ja junamatkustamisen yhdistämistä.
Alennetaan nopeusrajoituksia taajama-alueilla esimerkiksi 30 kilometriin tunnissa.
Yritysvastuuraportointi pakolliseksi kaikille suomalaisille suurille ja keskikokoisille yrityksille.
Edistetään monimuotoisempaa maataloutta ja tuetaan viljelijöitä muutoksessa.
Siirrytään kohti kasvi- ja kalapainotteisempaa pohjoismaista ruokavaliota.
