Unkarin parlamentin valtuuskunta vieraili Suomessa keskiviikkona. Vierailun aikana valtuuskunnan jäsenet esittivät arvioita suomalaispoliitikoista sekä Suomen ja Unkarin välisistä suhteista.
Helsingin Sanomien haastattelussa Unkarin parlamentin varapuhemies Csaba Hende muun muassa sanoi, että poliitikkojen puheet ovat olleet loukkaavia ja vahingollisia.
Lue lisää: Unkarilaispoliitikko: Nato-äänestys ”ei ole läpihuutojuttu”
Helsingin Sanomat kävi läpi Henden esittämiä väitteitä. Niitä kommentoi Unkariin perehtynyt valtio-opin yliopisto-opettaja, dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.
Väite: Unkarin ja Suomen välit ovat huonot
Hende totesi, että Suomen ja Unkarin välit ovat historiallisen huonolla tasolla.
”Ei ole ollut puhemiesvierailuja eikä pääministerivierailuja”, Hende sanoi.
Tutkija Heino Nyyssönen huomauttaa, että Unkarissa eivät vieraile monet muutkaan. ”Heillä ei ole EU:ssa enää juuri ystäviä”, Nyyssönen arvioi.
Nyyssösen mukaan unkarilaisten motiivi vierailla Suomessa ja Ruotsissa ei lopulta ollut maiden Nato-jäsenyyksistä puhuminen.
”Hehän pyrkivät itse puhumaan EU:sta”, Nyyssönen sanoo.
Väite: Suomalaispoliitikot ovat loukanneet unkarilaisia
HS:n haastattelussa varapuhemies Hende nosti vuosien varrelta esiin myös poliitikkojen sanomisia, jotka ovat hänen mukaansa loukanneet unkarilaisia. Hän ei maininnut poliitikkoja nimeltä.
”Mielensäpahoittaminen on Unkarin poliittiselle kulttuurille tyypillistä”, Nyyssönen arvioi. Hän viittaa mielensäpahoittamiseen siinä mielessä, että unkarilaiset kokevat usein tulleensa loukatuiksi.
Parlamentaarikkojen vierailun alla unkarilaismediassa julkaistiin pitkiä listoja suomalais- ja ruotsalaispoliitikkojen kannanotoista, joissa oli arvosteltu Unkaria tavalla tai toisella.
Varapuhemies Hende nosti Helsingissä esiin erityisesti lausunnon, jossa arvostelun kohteena oli Unkarin nykyinen perhepolitiikka.
Poliitikko olisi Henden mukaan verrannut Unkarin nykyistä perhepolitiikkaa Saksan natsien 1930-luvun perhepolitiikkaan.
Näin on sanottu, mutta ei suomalaisten toimesta. Asialla oli ruotsalaispoliitikko, sosiaalidemokraatti Annika Strandhäll. Muun muassa maan sosiaaliministerinä toiminut Strandhäll teki vertauksen vuonna 2019, jonka jälkeen Unkari otti Ruotsin lähettilään puhutteluun.
Strandhällin kannanoton taustalla oli huomio siitä, että Unkarin valtapuolue halusi maahan lisää lapsia, mutta ei maahanmuuttoa.
Toinen lausunto, josta Hende oli loukkaantunut, liittyi Unkariin oikeusvaltiona.
Henden mukaan miespuolinen europarlamentaarikko olisi kuvaillut Unkaria ”kamalaksi diktatuuriksi, jossa puolueen sotureita nostetaan tuomareiksi”.
Moni suomalaispoliitikko on arvostellut Unkarin oikeusvaltiokehitystä ja ihmisoikeustilannetta, ja väite pitää tässä mielessä paikkaansa.
Hende viittasi kommentillaan HS:n tietojen mukaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaahan (kok). Sarvamaa on viitannut Unkariin lähes diktatuurina ja uutiskirjeessään kesällä 2022 hän kirjoitti, miten ”tuomarien nimityksissä korostuu valtapuolueelle ystävämieliset henkilöt”.
Väite: Unkarin oikeuslaitos on yksi maailman itsenäisimmistä
Varapuhemies Hende myös puolusti Unkarin oikeuslaitosta ärhäkkäästi.
”Maailmassa ei ole monta maata, jossa oikeuslaitos olisi niin itsenäinen kuin Unkarissa”, Hende sanoi.
Tutkija Nyyssönen muistuttaa, että Unkarin oikeuslaitos ei ole mitenkään kauttaaltaan kelvoton.
”En yksiselitteisesti leimaisi Unkarin oikeuslaitosta ja itsenäisiä tuomareita kyllä löytyy. Käytännössä Fidesz-puolue kuitenkin nimittää tuomareita etenkin korkeampiin oikeusasteisiin, mutta muodollisesti prosessi on monimutkaisempi. Usein käytetty esimerkki on nykyinen korkeimman oikeuden puheenjohtaja, jonka valinta vaati lakimuutoksen”, Nyyssönen sanoo.
Unkarilaisten käyttämä argumentti puolueettomasta oikeuslaitoksesta on Nyyssösen mukaan sinänsä vanha, ja sillä viitataan aina myös Suomeen, jossa ei ole perustuslakituomioistuinta.
”Eipä sitä ole muissakaan Pohjoismaissa, jotka kuitenkin pärjäävät oikeusvaltiovertailussa erinomaisesti. Venäjällä sellainen taas on. Ei siis riitä, että verrataan instituutioita vaan pitää verrata oikeuslaitosten kulttuuria”, Nyyssönen sanoo.
Nyyssösen mukaan on selvää, että virheitä niin suomalaisten kuin myös unkarilaisten lausunnoista löytyy, jos niitä ryhtyy tikulla etsimään.
”Mutta onko järkevää paisutella tätä asiaa”, Nyyssönen kysyy.
”Minulle ainakin riittävät kansainväliset indeksit todisteiksi: Unkari on EU:n korruptoitunein maa ja oikeusvaltioindeksissä se on heikoin."
