Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ei vaikuttanut tyytyväiseltä.
Käynnissä oli Ilta-Sanomien puheenjohtajatentti tammikuun toisella viikolla.
Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto olivat sulkeneet perussuomalaiset pois potentiaalisten hallituskumppaneiden listalta.
Puheenvuorot eivät ehkä olleet yllättäviä, mutta jonkinasteinen poikkeus suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Puheiden tasolla on vaalittu ajatusta koalitiojoustosta – siitä, että ennen vaaleja hallituspohjiin ei jyrkästi oteta kantaa.
Ohjelma ratkaisee ja käydään nyt ensin ne vaalit, kuten hokemat kuuluvat.
Puheenjohtajatentissä Saarikko tylyttikin puheenjohtajakollegoitaan.
”Tämä keskustelun sävy, jossa täällä ollaan valmiita lukitsemaan ennen vaaleja: toi käy, toi ei käy, ton kans en ainakaan, no tota voisin harkita”, Saarikko luetteli.
”Tästä tulee Suomelle vaikea tie.”
Tasan kaksi kuukautta myöhemmin Saarikon oma vaalistrategia muuttui. Hän itse totesi, ettei keskustalle käy nykyisen hallituspohjan jatko.
”Mielestäni on reilua äänestäjiä kohtaan kertoa, että näin ei tapahdu”, Saarikko sanoo Facebook-kirjoituksessaan.
Ei tapahdu. Siis: ei käy.
Lue lisää: Saarikko: Nykyinen hallituspohja ei voi jatkaa vaalien jälkeen
Lue lisää: Suomen politiikassa näkyy merkkejä paluusta 1970-luvulle
Erityisesti pääministeripuolue Sdp on rakentanut vaalipuheissaan asetelmaa, jossa reilun kolmen viikon päästä valitaan joko Sanna Marinin johtama vaihtoehto tai porvarivaihtoehto.
Muille nykyisille hallituspuolueille strategia ei ole mieluinen. Vihreät ja vasemmistoliitto pelkäävät, että ne menettävät Sdp:lle äänestäjiään, jotka eivät halua kokoomuksen tai perussuomalaisten nousevan suurimmaksi puolueeksi.
Keskustassa taas on laskeskeltu, ettei kehystys pääministerivaalista ylipäänsä auta kannatusalhossa rämpivää puoluetta. Se uhkaa jäädä sivulliseksi.
Siksi Saarikon ulostulo on ymmärrettävä, vaikkakin vastakkainen puoluejohtajan aiemmille puheille.
Vaikka nykyisen hallituspohjan jatkoa ei ole moni veikkaillut, on se kuitenkin ollut erityisesti Sdp:n johdon suosikki.
Saarikon torstainen linjaus pakottaa puolueen miettimään strategiaansa uusiksi. Jos Sdp nousisi vaalien voittajaksi, sen olisi käytännössä mahdotonta muodostaa hallitus ilman kokoomusta. Marin on sanonut, että perussuomalaisten ja Sdp:n arvopohjat ovat liian erilaiset.
Koska politiikassa puheet voivat muuttua, on syytä suhtautua vähintäänkin varauksella nykyisiin, julkisuudessa paalutettuihin asemointeihin. Jos ne kuitenkin pitävät ja vaalitulos vastaisi suunnilleen nykyisiä gallupeja, voitaisiin enemmistöhallitus käytännössä rakentaa sinipunapohjalle tai perusporvaripohjalle.
Sinipunaan tulisi ainakin kokoomus ja Sdp, mahdollisesti myös vihreät ja Rkp. Edellisten hallitusneuvotteluiden alla kokoomus kieltäytyi yhteistyöstä vasemmistoliiton kanssa, joka vielä Jyrki Kataisen kaudella sopi sinipunaan.
Perusporvaripohjaan tulisi ainakin kokoomus ja perussuomalaiset. Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmaisi tällä viikolla varauksensa perussuomalaisia kohtaan, eivätkä paikat todennäköisesti riittäisi vain kristillisdemokraattien kanssa.
Keskustan rooli voikin olla merkittävä porvarihallituksen mahdollistajana. Siitä kielivät myös Saarikon kirjoituksen sanamuodot.
Saarikon mukaan vaalitulos ratkaisee, voiko keskusta ylipäätään harkita hallitukseen menoa. Hänen mukaansa uuden hallituksen tärkeimpänä tehtävänä tulisi olla ”Suomen talouden tervehdyttäminen”.
”Velka- ja alijäämäpolitiikasta pitää päästä pois”, Saarikko kirjoitti eilen.
Teoriassa mahdollinen voisi olla myös ”vanhojen puolueiden” hallitus eli kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan varaan nojautuva pohja. Toisin kuin perusporvari- tai sinipunahallitusta, on tällaista yhteistyötä kokeiltu viimeksi 1950-luvulla. Tuolloin keskusta oli vielä Maalaisliitto, ja hallitusten roolikin erilainen.
Keskustasta on puhuttu puolueena, joka voi tehdä yhteistyötä sekä poliittisen oikeiston että vasemmiston kanssa.
Ennen vaalitenttiviikkojen käynnistymistä on kuitenkin tultu asetelmaan, jossa käytännössä jokaisesta puheissa pyöriteltävästä pohjasta löytyykin kokoomus. Se ei ole kategorisesti julkisuudessa linjannut yhtäkään puoluetta yhteistyön ulkopuolelle.
Sen sijaan puheenjohtaja Petteri Orpo on todennut, että kokoomus lähtee vain hallitukseen, joka sopeuttaa taloutta valtiovarainministeriön suosituksen mukaan.
Valtiovarainministeriö esitti joulukuussa julkaistussa virkamiespuheenvuorossaan, että julkista taloutta tulisi vahvistaa eri keinoin vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.
Sopeutuksista kokoomuksen on vaikeaa löytää Sdp:n kanssa yhteinen näkemys.
Ehkä vaalitenteissä kuullaankin suosikkihallituspohjien sijaan lisää puhetta siitä, miten eri puolueiden talouslinjaukset ovat lopulta yhteensovitettavissa.