Kymmenen prosenttia Etelä-Suomen metsistä suojeltava, vaativat kaikki muut puolueet paitsi perus­suomalaiset

Päättäjät vastasivat tutkijoiden kysymyksiin ilmasto- ja luontotentissä torstaina. Lähes kaikki puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että Etelä- ja Keski-Suomen metsissä pitää tavoitella kymmenen prosentin suojelua.

Seitsemisen kansallispuistossa Pirkanmaalla suoritettiin ennallistamispolttoa heinäkuussa 2021. Ekologien mukaan eteläisen Suomen metsien lisäsuojelussa kannattaisi keskittyä lisäämään jo suojeltujen alueiden välisiä yhteyksiä.

10.3. 16:56 | Päivitetty 10.3. 20:42

Suomen puolueet tukevat vaalien alla lähes yksimielisesti tavoitetta Etelä-Suomen metsiensuojelun merkittävästä lisäämisestä.

Luontopaneelin, Ilmastopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin vaalitentissä torstaina puolueiden edustajilta kysyttiin seuraava kysymys: oletteko valmiita tähtäämään kymmenen prosentin suojelutavoitteen toteutumiseen myös Etelä- ja Keski-Suomen metsissä?

Kyllä-lapun nostivat Sdp, kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, Rkp ja kristillisdemokraatit. Ainoana tentin puolueista ei-lapun nosti perussuomalaiset.

Koko Suomen metsämaasta on tiukasti suojeltu ja hakkuiden ulkopuolella hieman yli kuusi prosenttia. Eteläisessä Suomessa osuus on alle kolme prosenttia. Jos metsiksi lasketaan myös kitu- ja joutomaat eli esimerkiksi vähäpuustoiset suot ja suojelukriteeriä katsotaan löyhemmin, ala kasvaa merkittävästi.

Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan, jossa lähtökohta on 30 prosentin suojelu ja 10 prosentin tiukka suojelu. Lisäksi Suomi sitoutui YK:n luontokokouksessa muiden maiden mukana tavoitteeseen suojella jollain tavalla 30 prosenttia maa- ja merialueista luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Sopimukset eivät vaadi kohdistamaan suojeluprosentteja tasaisesti eri elinympäristöihin ja eri alueille, vaikka ajatus ekologisesta edustavuudesta onkin niissä mukana.

Suomessa suojelu on vahvasti keskittynyt pohjoiseen Suomeen, missä metsä kasvaa hitaammin ja on siksi myös taloudellisesti vähemmän tuottavaa.

Ekologit ovat painottaneet, että metsäluonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi suojelualaa olisi löydettävä lisää myös Oulun eteläpuolelta.

Päättäjille esitettyä kysymystä pohjusti Suomen ympäristökeskuksen tutkija Raimo Virkkala, joka on erikoistunut tutkimaan metsien ekologiaa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin.

”Kolmannes uhanalaisista lajeistamme elää ensisijaisesti metsissä. Kun haluamme pysäyttää metsäluontomme uhanalaistumisen, meidän täytyy lisätä suojelupinta-alaa kaikkialla Suomessa, parantaa suojelualueiden kytkeytyneisyyttä ja kohdentaa samalla suojelua erityisen arvokkaille alueille”, Virkkala sanoi päättäjille näytetyllä videolla.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen tähdensi äänestyksen jälkeen nostaneensa kyllä-lapun sen vuoksi, että kysymyksessä puhuttiin kymmenen prosentin tavoittelemisesta.

Hän painotti vapaaehtoisia toimia, kuten Metso-ohjelmaa, jonka kautta metsänomistajat saavat valtiolta rahaa luontoarvojen säilyttämisestä. Mykkänen kannatti Metso-ohjelman laajentamista.

”Sitä pitää jatkossakin buustata, jotta metsänomistajat sitoutuvat arvokkaita kohteita suojelemaan ja päästään siihen kymmeneen prosenttiin.”

Sdp:n Matias Mäkynen muotoili kyllä-äänensä perustelut hieman eri tavoin.

”Katsomme, mikä on teollisuuden intressi ja sovitamme niin pitkälle yhteen kuin on mahdollista, mutta emme me voi alkaa keksimään, mikä on kivaa, vaan kyllä se [arvio keinojen riittävyydestä] tulee akateemisesta maailmasta.”

Metsäalalta on aiemmin kommentoitu, että metsän suojelussa ei pitäisi sitoutua tiettyihin prosentteihin tai hehtaareihin vaan keskittyä kaikista uhanalaisimpiin metsäluontotyyppeihin.

Keskustaa tentissä edusti ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen. Hänkin nosti kyllä-lapun.

Häneltä kysyttiin, onko keskustalle tärkeämpi lähtökohta suojelualueiden laatu vai määrä.

”Me otamme lähtökohdaksi molemmat, sekä laadun että määrän”, Kosonen vastasi.

”Ja tuohon kymmeneen prosenttiin on Suomi sitoutunut. Hallitus on siihen sitoutunut ja keskusta on siihen sitoutunut”, Kosonen totesi.

Oikaisu 10.3. kello 20.42: Raimo Virkkala on Suomen ympäristökeskuksen tutkija, ei Luonnonvarakeskuksen, kuten artikkelissa aiemmin kerrottiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat