Seitsemän puoluetta menee vaaleissa läpi tai putoaa rekisteristä

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma seuraa näissä vaaleissa erityisesti liberaalipuolueen menestystä.

Vaalimainoksia Helsingissä viime eduskuntavaalien aattona huhtikuussa 2019.

11.3. 15:42

Yhteensä 22 puoluetta on asettanut ehdokkaita kolmen viikon päästä pidettäviin eduskuntavaaleihin.

Seitsemälle pienpuolueelle kyseessä ovat sikäli kohtalonvaalit, että jos ne eivät saavuta yhtäkään kansanedustajaa, ne putoavat puoluerekisteristä.

Yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta hahmottelee, minkä mukaan pienpuolueiden menestymisen mahdollisuuksia voi arvioida.

Johanna Vuorelma

Lähtökohtaisesti pienpuolueita vastaan ovat taloudelliset resurssit, koska puoluetukea jaetaan kansanedustajien määrän perusteella. Suurten puolueiden etuna on myös niille kertynyt vapaaehtoisten verkosto, joka toimii kampanjaväkenä.

”Pienpuolueilla on vaikea ponnistaa lähellekään poliittista valtaa”, Vuorelma sanoo.

Menestystä on usein tuonut se, jos mukana on näkyvä ehdokas. Viime vaaleissa tällainen oli kokoomuksen jättänyt kansanedustaja Harry Harkimo (liik).

Tällä kertaa näkyvyyttä vallan verkostoissa on Vuorelman mukaan saanut talousoikeistoa edustava liberaalipuolue. Se on nostanut omaa leikkauslistaansa esiin Twitter-kampanjalla. Sillä on myös pienpuolueiden kattavimpiin kuuluva ehdokaslista.

”Puolueella on lähes sata ehdokasta kymmenessä piirissä. Se on yksi lähtökohta vaalimenestykseen, mutta se ei toki yksin riitä”, Vuorelma sanoo.

Puheenjohtaja Lassi Kivinen, puoluesihteeri Aarne Leinonen ja valtiotieteiden tohtori Sanna Kurronen (oik.) liberaalipuolueen vaihtoehtobudjetin esittelyssä Helsingissä 9. tammikuuta.

Yhteensä kevään vaaleihin on Manner-Suomessa asetettu 2 409 ehdokasta. Vaalipiirejä on 12.

Ehdokkaista noin 75 prosenttia eli selvä pääosa edustaa eduskuntapuolueita, jotka saivat paikkoja myös viime vaaleissa. Niiden ohella yli sata ehdokasta ovat haalineet kansalliskonservatiiviset pienpuolueet vapauden liitto ja Valta kuuluu kansalle.

Laitaoikeiston tulijoilla on yhteistä taustaa. Perussuomalaisista kesken kauden erotettu Ano Turtiainen hakee jatkokautta johtamansa VKK:n riveissä. Vapauden liitto on sekä perussuomalaisissa että VKK:ssa vaikuttaneen kaupunginvaltuutettu Ossi Tiihosen luomus.

Vuorelman mukaan puolueiden menestymisen mahdollisuuksia on vaikea arvioida. Hän huomauttaa, että laitaoikeisto kuuluu myös määritelmällisesti marginaaliin.

”Myös äänestysaktiivisuutta on vaikea ennakoida. Nykyjärjestystä kyseenalaistavilla usein äänestäminen ei ole keskeinen vaikuttamisen keino”, hän sanoo.

Enimmillään puolueella voi olla 217 ehdokasta. Eri vaalipiireissä solmitut vaaliliitot voivat pienentää lukua. Kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi Liike Nyt ja Rkp ovat ilmoittaneet asettaneensa täydet listat, jos vaaliliitot otetaan huomioon.

Lisäksi Ahvenanmaalla on 15 ehdokasta neljällä erillisellä listalla.

Lue lisää: Aarne Leinonen kasasi 9,1 miljardin leikkauslistan euron tarkkuudella. Tällaisia ovat ehdokkaat, joilla ei ole juuri mahdollisuuksia vaaleissa.

Ehdokkaita suoraan vaaleihin saavat asettaa rekisteröidyt puolueet, joita on tukenut 5 000 äänioikeutettua kansalaista.

Puolue putoaa rekisteristä, jos se jää ilman edustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.

Uutta nousua puoluerekisteriin voi helpottaa se, että vuoden 2021 alusta puolueen kannattajakortit on voinut kerätä sähköisesti. Vuorelma ei puhuisi varsinaisesti ryntäyksestä, mutta arvioi muutoksen helpottaneen puolueen perustamista.

”Jos ajattelee, miten samanmieliset kohtaavat verkossa erilaisilla foorumeilla, nyt koko poliittisen puolueen alun voi hoitaa verkossa”, hän sanoo.

Eduskunnassa on vähemmän puolueita kuin sen ulkopuolella

  • Suomessa on yhteensä 24 rekisteröitynyttä puoluetta.

  • Kahdeksan vanhaa puoluetta sai edustajia vuoden 2019 vaaleissa.

  • Liike Nyt hakeutui puoluerekisteriin viime vaalien jälkeen.

  • Eduskuntaan ilmestyi kesken kauden vielä kymmenes puolue, kun perussuomalaisista erotettu Ano Turtiainen perusti puolueen Valta kuuluu kansalle.

  • Puoluerekisterissä on siis 14 puoluetta, jolla ei ole paikkaa eduskunnassa. Niistä 12 on asettanut ehdokkaita vaaleihin.

  • Paikkaa eduskunnassa hakevat liberaalipuolue, piraattipuolue, eläinoikeuspuolue, feministinen puolue, kansalaisliitto (ennen itsenäisyyspuolue), korjausliike (ennen sininen tulevaisuus), Suomen kansa ensin, avoin puolue, kommunistinen puolue, kristallipuolue, vapauden liitto ja sinimusta liike.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat