Suomessa pitäisi keskittyä enemmän muun muassa sosiaalihuoltoon, lasten ja nuorten pahoinvointiin sekä päihde-, mielenterveys- ja riippuvuusongelmien hoitoon, sanovat asiantuntijat.
Aiheesta keskustelivat tiistaina tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkynen ja apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. HS ja yliopisto järjestivät keskustelutilaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta.
Vaalikeskusteluissa jossain määrin ”paistaa kyvyttömyys nähdä kaikenlaisia ihmisiä”, sanoi Liina-Kaisa Tynkkynen. Hän viittasi erityisesti sosiaalihuoltoon ja sosiaalipalveluihin, joista puhutaan hänen mielestään liian vähän.
”Suunnittelemmeko me palvelujärjestelmää kuitenkin valkoiselle, keskiluokkaiselle kantasuomalaiselle, vai kenelle me sitä suunnittelemme?” Tynkkynen kysyi.
Tynkkysen mielestä pitäisi keskustella paljon nykyistä enemmän ongelmista esimerkiksi lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa.
Moni puolue on esittänyt mielenterveyspalveluiden ongelmiin ratkaisuksi niin sanottua terapiatakuuta, jonka tavoitteena olisi nopeuttaa terapiaan pääsemistä.
Tynkkysen mukaan sekin ehdotus lähtee oletuksesta, että kaikki ihmiset voisivat hyötyä terapiasta. Hän nosti esiin osastopaikkojen ja psykiatrien riittämisen merkityksen vaikeissa mielenterveysongelmissa.
”Meillä on paljon palveluita, jotka eivät ole välttämättä meille näkyviä, koska me emme tällä hetkellä niitä tarvitse. Mutta jos ajattelemme raa’an taloudellisesti, ne ovat todennäköisesti myös niitä palveluita, joista hyötyjä olisi pitkällä aikavälillä saatavissa.”
Yleisöstä kysyttiin panelisteilta, miksi sosiaalihuolto jää usein niin vähälle huomiolle. Tynkkysen mukaan esimerkiksi terveydenhuollossa tutkimuksessa on paljon pidemmät perinteet verrattuna sosiaalihuoltoon. Lisäksi hän sanoi, että tutkimuksistakin tiedetään, että palvelut asettuvat kansalaisten ja päätöksentekijöiden mielissä tiettyihin hierarkioihin.
”Niitä ei ehkä nähdä samalla tavalla meille kaikille tärkeiksi, vaikka totuus on, että kuka tahansa meistä voi niitä tarvita.”
Apulaisprofessori Torkki nosti niin ikään esiin kolme aihealuetta, joihin keskittymällä voitaisiin saada suurinta hyötyä sekä ihmisten hyvinvoinnin, toimintakyvyn että kustannusten kannalta.
Hänen mielestään tällä hetkellä ei keskitytä tarpeeksi pahoinvoiviin lapsiin ja nuoriin, päihde-, mielenterveys- ja riippuvuusongelmien sekä kroonisten sairauksien hoitamiseen. Näihin palveluihin pääsemistä voitaisiin helpottaa paremmin ongelmien alkuvaiheessa, jotta ihmisten toimintakyky pysyisi yllä.
”Ehdottomasti fokus voisi noissa alueissa olla paljon terävämpi kuin tällä hetkellä”, sanoi Torkki paneelikeskustelussa.
Tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa lisäsi listaan vielä kuntoutuksen ja osatyökykyisten aseman Suomessa.
”Siellä olisi myös hyödyllisiä asioita kehittää, jos ajatellaan kansantaloudellisesti.”
Torkin mukaan Suomessa pitäisi lisäksi keskustella siitä, millaisia palveluita sote-järjestelmän ylipäätään pitää tarjota ihmisille.
”Me ihmisinä odotamme koko ajan enemmän. Kun hoitomuodot kehittyvät, tulee parempia hoitoja, me myös haluamme niitä ja haluamme aina sitä parasta ja uusinta”, Torkki sanoi.
”Tämä on yhteiskunnan tasolla keskustelu, johon meidän tulee olla valmiita. Toisaalta me tiedämme, että ikääntyminen luo painetta ja resurssit ovat rajalliset. Mistä löytyy semmoinen hyväksyttävä taso, että me olemme tyytyväisiä siihen, mitä palveluita tuotetaan?”
Torkin mukaan yksi syy hoitajapulaan on se, että ihmiset elävät nykyään pidempään, mutta sen myötä heillä on paljon sairauksia. Hänestä tällä hetkellä ollaan käännepisteessä, jossa rajoja on pakko vetää.
”Hoivatakin voi loputtomasti. Aina pystyy pikkaisen hoitamaan lisää.”
Hänestä yhteiskunnan pitäisi määritellä ensinnäkin selkeät tavoitteet siitä, mihin suuntaan järjestelmää halutaan viedä. Lisäksi pitäisi määritellä, mitä palveluita tuotetaan julkisina palveluina ja mitä ihmiset voivat halutessaan ostaa itse.
Seuraava hallituskausi pitäisi nähdä sote-investointien kautena, sanoi Ville-Pekka Sorsa. Hänestä nyt olisi aika luoda uutta ja kestävämpää järjestelmää. Sorsa kuitenkin sanoi pelkäävänsä, että näin ei käy.
”Olen huolissani tämän hetken keskustelusta, kun sote esitetään joko suoraan tai implisiittisesti leikkaamisen kohteena.”
Sorsan mukaan suurin ongelma sosiaali- ja terveyspalveluissa on työvoimapula, jossa huono kierre pitäisi katkaista. Hänestä keskeisiä kysymyksiä siinä ovat palkat ja koulutus.
Paneeli oli osa yliopiston ja Helsingin Sanomien Pinnalla-keskustelusarjaa, jossa paneudutaan eduskuntavaalien isoihin kysymyksiin. Tiistain keskustelutilaisuuden juonsi HS:n politiikan toimittaja Veera Paananen.
Pinnalla-sarjan kolmannessa osassa puhutaan seuraavan hallituksen vaikuttavista ilmastoteoista. Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija, Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala, yliopistotutkija Kaisa Matschoss sekä tutkimusjohtaja, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Tiistaina 21. maaliskuuta järjestettävän tilaisuuden juontaa HS:n toimittaja Petja Pelli.