Marinin mukaan hänen Hornet-lausunnossaan ei ollut mitään uutta – tarkastimme aiemmat puheet

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mielestä hänen Hornet-lausunnoistaan noussut keskustelu on ”myrsky vesilasissa”, koska Ukrainan tarvitsemasta hävittäjäavusta on puhuttu Euroopassa paljon. Hornetien luovuttamista hän ei kuitenkaan ole aiemmin nostanut esiin.

Sdp:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin tapasi äänestäjiä Kokkolan kirjastossa maanantaina. Median Hornet-kysymyksiin hän ehti vastaamaan vaalikiertueen seuraavalla pysäkillä Vaasassa.

14.3. 13:13 | Päivitetty 14.3. 13:26

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mielestä hänen Hornet-kommenteistaan noussut keskustelu on ”myrsky vesilasissa”.

Marin kertoi maanantaina Vaasassa yllättyneensä siitä, että hänen Kiovassa esittämiään hävittäjäkommentteja hätkähdettiin Suomessa.

”Mielestäni niissä ei ollut mitään uutta, niissä ei ollut mitään yllättävää”, Marin sanoi toimittajille, jotka olivat tulleet häntä tapaamaan vaalikiertueen yhteydessä.

”Olen myös aikaisemmin Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä ja Münchenin turvallisuuskonferenssissa nostanut ihan yhtä lailla tämän ilmapuolustuksen ja hävittäjäkysymyksen esille. Sen ei pitäisi yllättää ketään”, hän lisäsi.

Hän viittasi Euroopassa käytyihin keskusteluihin siitä, millaista raskaampaa kalustoa Ukraina tarvitsee.

”On hyvä, että yhdessä eurooppalaisten kanssa on voitu sopia panssarivaunujen lähettämisestä, mutta kyllä se seuraava iso kysymys on ilman muuta hävittäjät ja ilmapuolustus laajemminkin.”

Marin epäili, että yllättyneisyys Suomessa johtuu vaalien läheisyydestä ja siitä, että häntä arvostelleet eivät ole seuranneet, mistä Euroopassa puhutaan.

Marin otti Suomen Hornet-hävittäjät esiin perjantaina vieraillessaan Ukrainassa. STT:n toimittaja kysyi Marinilta:

”On esitetty, että Ukrainaan pitäisi tässä vaiheessa antaa tehokkaampaa aseistusta, kuten hävittäjiä. Ja että siinä viivyttely maksaa ihmishenkiä. Mikä on sinun kantasi tähän asiaan?”

Kysymyksessä ei siis kysytty nimenomaan Horneteista, eikä siinä mainittu Suomea.

Marin vastasi, että hävittäjistä tullaan varmasti keskustelemaan ja että Suomessakin keskustelua voidaan käydä. Sitten hän otti esiin Hornetit.

”Me tiedämme meidän tulevien hävittäjien aikataulun, millä saamme niitä Suomeen. Ja kyllä me voimme mielestäni käydä keskustelua myös Hornetien osalta, olisiko mahdollista Ukrainaan luovuttaa, minkälaista koulutusta se kenties tarvitsisi rinnalle siten, että Suomi voisi osaltaan tässä auttaa. Mutta mitään päätöksiä ei ole tehty”, Marin sanoi.

”Keskustelut ovat vasta hyvin alkuvaiheessa”, hän lisäsi.

Viimeisen lauseen moni ymmärsi Suomessa niin, että Marin olisi viitannut Suomessa käytyihin keskusteluihin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja myös Ilmavoimien komentaja kuitenkin sanoivat, ettei keskusteluja mahdollisesta Hornetien luovuttamisesta ollut vielä käyty. Suomen nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä vasta vuodesta 2025 alkaen.

Vaasassa Marin täsmensi, että hän viittasi yleiseen eurooppalaiseen keskusteluun Ukrainan ilmapuolustuksen tukemisesta eikä mihinkään Suomessa käytyihin keskusteluihin.

Eikö Marinin paljon puhutussa Hornet-kommentissa sitten todella ollut mitään uutta?

Kyllä niissä oli. Uutta kommenteissa olivat Hornetit ja Suomi, ja myös Hornetien korvaamisaikataulun mainitseminen.

Ukrainan hävittäjätarpeesta ja Euroopan hävittäjäkeskustelusta Marin oli puhunut aiemminkin.

HS kävi läpi Marinin aiempia lausuntoja aiheesta. Tarkastelu kohdistui Marinin itse esiin nostamiin tilanteisiin.

Marin itse viittasi Vaasassa sanomisiinsa edellisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ja Münchenin turvallisuuskonferenssissa.

Helmikuun 9. päivä Eurooppa-neuvoston kokouksen yhteydessä Marin sanoi toimittajille, että ukrainalaiset tarvitsevat yhä raskaampaa aseistusta. Hän vetosi, että Euroopan puolustusteollisuuden on vastattava tarpeeseen.

Silloin HS:n toimittaja kysyi Marinilta, pitäisikö Ukrainaan toimittaa hävittäjiä.

”En ota yksittäiseen asemalliin kantaa”, Marin totesi mutta lisäsi, että ”varmasti hävittäjäkysymys on sellainen, josta tulemme tulevaisuudessa keskustelemaan”.

”Jotta Ukraina voi voittaa sodan, se tarvitsee kyllä erittäin raskasta kalustoa, puhutaan niin maakalustosta kuin ilmakalustosta, ja varmasti tämä on asia, josta tulemme tämän kevään aikana puhumaan.”

Kommenteissa ei mainittu Suomea. HS:n toimittaja tarkensi Marinilta vielä, onko Suomi valmis tukemaan Ukrainaa niin, ettei se rajaa ulos mitään tuen muotoja – ei edes hävittäjiä.

”En tässä tietenkään linjaa Suomen mahdollisista tulevista lahjoituksista”, Marin sanoi.

Ukrainassa ja maanantaina Vaasassa Marin puolestaan viestitti, ettei hän halua sulkea pois keskusteluja Hornetien lähettämisestä Suomesta Ukrainaan.

”Kun nämä vanhat Hornetit poistuvat käytöstä, niin kyllä me voimme niiden jatkokäytöstä keskustella, jos siitä on Ukrainalle apua. En ainakaan halua ulos sulkea tätä mahdollisuutta”, hän sanoi Vaasassa maanantaina.

Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa Marin esiintyi kahdessa paneelikeskustelussa.

Niissä Marinin pääviesti oli, että Suomen ja Euroopan pitää tukea Ukrainaa niin pitkään kuin tarvetta on, jotta Venäjä häviää sodan.

Yhdessä EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa antamassaan haastattelussa hän totesi Ukrainan tarvitsevan uudenlaisia aseita, mainitsematta kuitenkaan hävittäjiä.

”Meidän täytyy lähettää raskaampaa kalustoa kuin mitä he ovat jo saaneet”, Marin sanoi.

Toisessa paneelikeskustelussa Marin esiintyi muun muassa Viron pääministerin Kaja Kallaksen ja yhdysvaltalaiskenraali David Petraeusin kanssa.

Petraeus sanoi jo keskustelun aluksi Ukrainan tarvitsevan myös hävittäjiä. Myöhemmin paneelissa Marin viittasi aiemmin sanottuun ja totesi, että yhteisiä apuponnistuksia tarvitaan.

”Liittyen yhteisiin ponnistuksiin, minusta on todella tärkeää, että keskustelemme yhdessä taistelupanssarivaunuista ja tulevaisuudessa lentokoneistakin ja myös koulutuksesta, jota ukrainalaiset tarvitsevat käyttääkseen niitä tehokkaasti.”

HS pyysi Marinin esikunnalta tietoa siitä, onko Marin puhunut hävittäjistä vielä joissakin muussa yhteydessä. Esikunnasta viitattiin samoihin 9. helmikuuta sanottuihin kommentteihin, joita HS kävi läpi.

Mitään lupausta Marin ei Ukrainassa esittänyt, kuten hän myös Vaasassa painotti. Käytännössä hän sanoi vain, että myös Hornetien luovuttamisesta voidaan Suomessa puhua.

HS:n haastatteleman valtio-opin professorin Tapio Raunion mukaan asian nostamisessa esiin tuskin oli mitään perustuslaillista ongelmaa, vaikka presidentti siitä ei ollutkaan etukäteen tietoinen.

Lue lisää: Oliko Hornet-lausunto niin merkittävä, ettei Marin olisi saanut sitä omin päin sanoa? Professori ei näe perustus­laillista ongelmaa

Marin kommentoi Vaasassa myös Hornet-kysymyksen aikajanaa. Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen sanoi aiemmin HS:lle, että Suomi voi alkaa korvata Horneteja tilaamillaan uusilla hävittäjillä vuodesta 2025 alkaen. Pika-apua Ukraina ei siis Suomen Horneteista ole saamassa.

HS kysyi Marinilta Vaasassa, merkitsikö Hornetien esiin nostaminen sitä, että hän pitää mahdollisena sodan jatkumista vielä vuosien ajan.

”Minun mielestäni meidän pitää varautua kaikkiin tilanteisiin. Meidän pitää varautua siihen, että sota pitkittyy ja jatkuu, jos me emme pysty toimittamaan Ukrainalle riittävästi riittävän painavaa aseistusta entistä nopeammassa aikataulussa”, Marin vastasi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat