Bryssel
Kolmen kannatukseltaan suurimman puolueen johtajat torjuvat ajatuksen siitä, että EU perustaisi jälleen uuden erillisen rahaston. EU:n suunnitelmissa on ollut suvereniteettirahastoksi ristitty väline, jolla tuettaisiin kriittisillä toimialoilla toimivien eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja vihreää siirtymää.
Sdp:n Sanna Marinin, perussuomalaisten Riikka Purran ja kokoomuksen Petteri Orpon vastauksista päätellen Suomen seuraava hallitus tekee kaikkensa, ettei suvereniteettirahastoa syntyisi. Tehtävää helpottaa se, että vastustajia on muissakin jäsenmaissa.
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on pitänyt toistuvasti esillä rahaston tarvetta.
Lue lisää: Ursula von der Leyen: Eurooppa tarvitsee rahoitusvälineitä vastatakseen Yhdysvalloille
HS kysyi kolmen gallupkärjessä olevan puolueen johtajalta näkemyksiä kolmeen ajankohtaiseen EU-kysymykseen: EU:n laajenemiseen, EU:n kykyyn kilpailla taloudellisesti suurvaltojen kanssa ja EU:n rahoitukseen. Vastaukset tulivat sähköpostilla.
Riikka Purra (ps)
”Suomen pitää yksiselitteisesti vastustaa uutta rahastoa. EU:ssa ei pidä luoda yhteisvastuullisia velkapaketteja enää lisää. Erityisesti Etelä-Euroopassa on vihoviimein tehtävä tarpeelliset rakenteelliset muutokset, jotta velka- ja kurjistumiskierre näissä maissa saadaan käännettyä”, Riikka Purra sanoo.
Purra olettaa, että EU ottaisi rahaston perustamiseen yhteistä velkaa. Varmaa tämä ei vielä ole. Jos tai kun komissio antaa suvereniteettirahastoa koskevan esityksen, se tapahtuu alkukesästä osana EU:n budjetin eli monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelua.
Sanna Marinin mukaan tarvetta uusille rahoitusvälineille ei ole.
”On kuitenkin perusteltua katsoa, mihin EU:n budjettia muuttuneessa maailmantilanteessa kohdennetaan. Mikäli esiin nousee uusia rahoitustarpeita, näihin voidaan vastata olemassa olevia välineitä ja rahoitusta uudelleen kohdentamalla. Näin tulisi toimia myös mahdollisen suvereniteettirahaston osalta.”
Sanna Marin (sd)
Petteri Orpon mukaan uutta rahastoa ei tarvita eikä Suomen pidä sitä kannattaa. Jos enemmistö EU-maista on rahaston kannalla, on Orpon mukaan vähimmäisehto, että rahasto on erittäin ehdollinen eikä rahaa käytetä suoraan yritystukeen.
Orpo sanoo, että EU:n pitäisi yritystukien sijaan vähentää riippuvuuttaan kolmansista maista muuttamalla esimerkiksi kaivosteollisuutta koskevia lakeja niin, että kriittisiä raaka-aineita saataisiin Euroopasta nykyistä paremmin.
Myös Orpo tuomitsee ajatuksen, että EU ottaisi uudestaan velkaa kuten vuonna päätetyssä 2020 elpymisvälineessä. Hän muistuttaa, että silloin hankituista varoista on edelleen satoja miljardeja euroja käyttämättä.
Orpon mukaan Suomen on edistettävä yhteisvelalle kriittistä linjaa ”hyvissä ajoin ennen esityksiä”.
Petteri Orpo (kok)
Suomen seuraava hallitus hyppää mukaan Euroopan unionin päätöksentekoon siinä vaiheessa, kun EU-komission ja EU-parlamentin nykyistä toimikautta on jäljellä vajaa vuosi.
Ilmastoon liittyvät isot lainsäädäntöhankkeet alkavat olla paketissa tämän kauden osalta, mutta ne ovat vasta alkua vihreälle siirtymälle. Ukrainan sota eri seurauksineen pysyy kestoaiheena, samoin EU:n suhteet Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Isot linjaukset EU tekee huippukokouksissa, joihin Suomesta osallistuu pääministeri. Hallituksen muut ministerit käyvät Brysselissä ministerineuvostojen kokouksissa. Ne ovat keskeinen osa esimerkiksi ulko- ja valtiovarainministerin työtä.
Nyt Brysselissä on alettu katsoa jo eteenpäin, alkukesästä 2024 pidettävien EU-vaalien jälkeiseen aikaan. Yksi suuri tulevaisuuden kysymys on EU:n laajeneminen.
EU antoi vajaa vuosi sitten Ukrainalle ja Moldovalle EU-ehdokasmaan aseman. Se oli ennen muuta poliittisen tuen osoitus, mutta ainakin Ukraina odottaa virallisten jäsenneuvotteluiden alkavan jo tänä vuonna. Ne voivat tosin kestää useita vuosia.
Lue lisää: EU-maat tekivät historiaa: Jäsenmaat hyväksyivät Ukrainan ja Moldovan jäsenehdokkaiksi
Ukraina ja Moldova eivät ole ainoita: ehdokasmaita ovat lisäksi Montenegro, Serbia, Pohjois-Makedonia, Albania, Bosnia ja Hertsegovina sekä edelleen myös Turkki.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui helmikuussa ensimmäistä kertaa paikan päällä EU-huippukokoukseen Brysselissä. Hän on esiintynyt kokouksissa videoyhteydellä. Zelenskyi oli mukana EU-johtajien yhteiskuvassa.
HS kysyi puheenjohtajilta, missä aikataulussa EU voisi hyväksyä uusia jäsenmaita ja onko Ukrainalla erityisasema laajenemisneuvotteluissa.
Orpon ja Marinin vastaukset ovat varovaisen myönteisiä EU:n laajenemiselle toisin kuin Purran, jonka mukaan perussuomalaiset eivät tue EU:n ”hallitsematonta laajenemista”.
Orpon mukaan uusille jäsenmaille täytyy pitää ovi auki ja tarjota Länsi-Balkanin maille ja Ukrainalle realistinen polku kohti EU-jäsenyyttä.
”Ukrainan tulevaisuus on EU:n ja Naton jäsenenä. Samalla kun tiedämme, että prosessi tulee viemään aikaa, on meidän edettävä mahdollisimman nopeasti kaikissa niissä kysymyksissä, joissa se on mahdollista”, Orpo sanoo.
Marinin mukaan Suomi tukee EU:n laajenemista, mutta viime vuosien hitaasti edenneet jäsenyysprosessit ovat turhauttaneet hakijamaita.
”On tärkeää, että kun hakijamaat täyttävät niille asetettuja ehtoja, myös EU kykenee omalta osaltaan edistämään prosesseja.”
Marinin mukaan Ukrainaa pitää rohkaista nopeaan etenemiseen, mutta se tapahtuu samoilla ehdoilla kuin muillakin hakijamailla. Marin sanoo sen olevan tärkeää laajenemisen uskottavuuden kannalta.
Riikka Purran mielestä vanhojen ja uusien jäsenten välinen elintasokuilu on jo nyt liian suuri ja laajeneminen toisi lisää taloudellisia paineita Suomen kaltaisille nettomaksajamaille. Laajeneminen ei ole hänen mukaansa itsetarkoituksellinen tavoite, vaan tärkeintä on, että hakijamaat täyttävät jäsenyyden ehdot.
”Ukrainalla ei ole oikotietä EU-jäsenyyteen, eikä sellaista tule sille luvata. On kuitenkin tärkeää tukea ajatusta Ukrainan tulevaisuudesta länsimaana.”
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys herättivät EU:n viimein siihen, että unionin on vähennettävä riippuvuuttaan ulkopuolisista maista ja tehtävä enemmän itse.
Samaan yhteyteen osui Yhdysvaltain uusi vihreää siirtymää tukeva ilmastopaketti IRA, joka vetää rajusti kotiinpäin. Se antaa verohuojennuksia, tukia ja avustuksia kotitalouksien lisäksi myös yrityksille. IRA sisältää vaatimuksia kotimaisuusasteesta, eli tukea saadakseen yrityksellä pitäisi olla tuotantoa Yhdysvalloissa.
Vastavetona EU:n komissio muutti tilapäisesti unionin valtiontukisääntöjä, joiden perusteella jäsenmaat voivat antaa tukea omille yrityksilleen. Sääntöjä löysennettiin jo koronapandemian takia.
Muun muassa Euroopan autonvalmistajat seuraavat tarkkaan Yhdysvaltain ilmastopaketin vaikutuksia. Kuva Volkswagenin tehtaalta Wolfsburgista Saksasta.
HS kysyi puheenjohtajilta, pitäisikö valtiontukisääntöjä muuttaa pysyvästi.
Kukaan ei tätä kannata. Sanna Marinin mukaan EU ei tule pärjäämään reaktiivisella, kolmansien maiden toimiin reagoivalla politiikalla.
”EU:n kilpailukyky täytyy rakentaa sen vahvuuksien, kuten osaamisen ja avoimien sisämarkkinoiden, varaan.”
Riikka Purran mukaan komissio ja isoista EU-maista erityisesti Ranska käyttävät IRA-lainsäädäntöä vain tekosyynä sille, että valtiontukisääntöjä löysennetään. Purra haluaa palata tukisäännöissä mahdollisimman nopeasti normaalitilaan.
””Vihreää siirtymää voidaan edistää muutenkin kuin jakamalla yrityksille veronmaksajien rahaa.”
Petteri Orpo on Purran kanssa samoilla linjoilla: hänen mukaansa EU:n toimintaperiaatteisiin on kuulunut, että voittajat valitsevat markkinat eikä valtio.
”Tukikilpailut ovat kalliita ja tehottomia. EU:n sisämarkkinoista saatava lisäarvo perustuu reiluun yritysten väliseen kilpailuun. Suomi on erinomainen esimerkki, että vihreää siirtymää voidaan edistää muutenkin kuin jakamalla yrityksille veronmaksajien rahaa.”
EU:n rahoitustarpeet lähivuosille ovat valtavat, kun puhutaan muun muassa Ukrainan avustamisesta ja jälleenrakennuksesta, puolustusmenoista, vihreästä siirtymästä ja kilpailukyvyn parantamisesta. HS kysyi puheenjohtajilta, onko EU:n yhteistä rahoitusta heidän mielestään syytä vahvistaa.
Riikka Purran mukaan rahoitustarpeet on mahdollista täyttää niin, että jäsenmaat maksavat itse omaehtoisella lainanotolla kansallisista budjeteistaan yhteiseen rahastoon. Suomen tähänastiset maksuosuudet ovat Purran mukaan olleet Suomelle äärimmäisen epäreiluja eikä niin pidä jatkaa.
”EU-maiden puolustusmenot, energiainvestoinnit ja kilpailukykytoimet on toteutettava jatkossakin ensisijaisesti kansallisella tasolla. Ukrainan tukeminen on poikkeus, jossa perussuomalaiset voi kannattaa tarkempaa EU-tason koordinointia”, Purra sanoo.
Purra haluaisi uusien menoreikien vastapainoksi myös vähemmän tärkeiden menojen poistamista EU-budjetista.
Orpo korostaa jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan ja haluaisi EU-budjetin kytkemistä jäsenmaiden kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseen.
EU toimittaa aseapua Ukrainalle, jolle on luvassa muun muassa venäläisvalmisteisia Mig-29-hävittäjiä. Kuva Naton harjoituksista Puolassa lokakuussa 2022.
Marinin mukaan uusiin rahoitustarpeisiin kuten puolustusteollisuuteen voi vastata olemassa olevaa budjettirahoitusta uudelleen kohdentamalla. Myös hän nostaa Ukrainan poikkeukseksi.
”Suomen tulee olla valmis siihen, että Ukrainan jälleenrahoituksen rahoitus vaatii merkittäviä yhteisiä EU-tason ponnistuksia.”
EU:ssa on mietitty, voisiko rahantarpeita kattaa ”omilla varoilla” eli esimerkiksi EU-tason veroilla, joiden tuotto menisi EU:n rahoitukseen.
Marin muistuttaa jo olemassa olevasta hallituksen linjauksesta: Suomi suhtautuu myönteisesti siihen, että EU kehittäisi tällaisen omien varojen järjestelmän.
”Tämä työ on valitettavasti edistynyt hitaasti. Omien varojen järjestelmän kehittäminen olisi nykyisessä tilanteessa entistäkin tärkeämpää.”
Purran mukaan EU:n rahoitusta ei tule vahvistaa omilla varoilla, koska ”näillä järjestelyillä Suomen nettomaksuosuus suhteessa muihin maihin tyypillisesti kasvaa” ja Suomi luovuttaa omaa toimivaltaansa EU:lle.
Orpon mukaan kokoomus vaatii rehellistä keskustelua siitä, miten omien varojen luominen hoidetaan niin, ettei suomalaisten verotaakka kokonaisuudessaan kasva.
”Hallituksen on laadittava konkreettinen esitys, miten työn ja riskinoton verottamista kevennetään samassa suhteessa mahdollisten EU-tason verojen ja maksujen kanssa, ettei omien varojen järjestelmän maksurasite nosta Suomen kokonaisveroastetta.”
