Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina kantansa rakennusten energiatehokkuuden vaateista täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa. Tulos syntyi äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää.
Jo EU-komission alkuperäiset aikeet muun muassa tehostaa jo olemassa olevien asuinrakennusten energiatehokkuusvaateita kahdessa erässä vuoteen 2033 mennessä aiheutti kriittistä keskustelua Suomessa.
Parlamentin kanta on vielä komissionkin ehdotusta tiukempi.
Erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta pitää parlamentin kantaa ”melko hurjana”.
”Käytännössä se johtaisi lukuisiin pakkoremontteihin ja vieläpä hyvin lyhyen ajan sisällä. Sen lisäksi, että kustannukset olisivat hurjat, tulee mieleen myös se, löytyykö tarpeeksi osaajia tekemään niitä”, Peltola sanoo.
Yli puolet kuntien omistamien rakennusten kerrosalasta sijaitsee väestötappiokunnissa.
Peltola nostaa esimerkiksi pienen kyläkoulun. Jos kouluun ei riitä tulijoita enää kymmenen vuoden kuluttua, energiatehokkuusremontin tekeminen olisi paitsi turhaa, myös kallista.
”Voidaan puhua jopa satojen vuosien takaisinmaksuajoista”, Peltola kertoo.
Hän muistuttaa, että rakennuksille tehdään toki energiatehokkuusremontteja jatkuvasti muiden peruskorjaustöiden yhteydessä, jolloin se on osa normaalia kiinteistön ylläpitoa.
”Sellaisia muita tilanteita, joissa rakennuksen julkisivu avataan ja laitetaan lisäeristystä, ei käytännössä ole. Esimerkiksi tällaisen pienen koulun kohdalla voidaan laskea, että peruskorjaus ei yksinkertaisesti kannata, jos oppilaita ei tulevina vuosina ole.”
Parlamentin päästövähennystavoitteiden mukaan asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A–G, jossa G vastaa 15 prosenttia jäsenvaltion kansallisen rakennuskannan energiatehokkuudeltaan heikoimpia rakennuksia.
Parlamentin ehdotuksessa esimerkiksi kesämökit ja pienet asunnot sekä suojellut rakennukset olisivat näiden vaateiden ulkopuolella.
Peltola muistuttaa, että erot EU-maiden välillä ovat mittavat.
”15 prosenttia suomalaisista rakennuksista on täysin eri asia kuin vastaava määrä rakennuksia vaikkapa Etelä-Euroopan maassa sijaitsevista rakennuksista.”
Peltola pitää erikoisena myös parlamentin vaatimusta sähköautojen latauspisteiden lisärakentamisesta.
Jäsenmaiden tulee asettaa vuoteen 2025 mennessä vaatimukset latauspisteiden vähimmäismäärästä myös kaikkiin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa.
”Kun latauspisteiden rakentaminen ei perustu todelliseen käyttötarpeeseen, turhia latauspisteitä rakennetaan todennäköisesti aika monta. Se johtaa turhiin investointeihin”, hän sanoo.
Peltola korostaa, että kyseessä on vasta EU-parlamentin ehdotus.
”On turhan varhaista vielä sanoa, mitä se kaiken kaikkiaan merkitsee. Velvoitteita tulee todennäköisesti joka tapauksessa lisää”, hän sanoo.
Unionin jäsenmaat haluavat muita enemmän kansallista joustovaraa siihen, miten jo olemassa olevien asuinrakennusten vähimmäisvaatimukset laaditaan.
Tiukin linja siis tuskin päätyy rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin päivitykseen, koska parlamentin on sovitettava kantansa yhteen jäsenmaiden kanssa.
Lisäksi parlamentin hyväksymän kannan mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen ja julkisen sektorin rakennusten vuoteen 2026 mennessä.
Tuo aikataulu olisi nopeampi kuin komissiolla, jonka ehdotuksessa tavoitellut vuodet ovat 2030 ja 2027.
Rakennusten energiatehokkuutta halutaan parantaa, koska niiden osuus koko unionin energiankulutuksesta on arvioitu 40 prosentiksi ja kasvihuonepäästöistä 36 prosentiksi.
Direktiivin päivitys on osa suunnitelmaa, jossa EU:n kasvihuonepäästöistä olisi vuoteen 2030 mennessä tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Suomalaiset europarlamentaarikot jakautuivat jossain määrin oikeisto–vasemmisto-jaon mukaisesti äänestyksessä.
Puolesta olivat demarimeppi Miapetra Kumpula-Natri, vihreiden Ville Niinistö, Heidi Hautala ja Alviina Alametsä sekä vasemmiston Silvia Modig.
Vastaan puolestaan olivat Renew Europe -ryhmän keskustalaiset Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen sekä rkp:läinen Nils Torvalds, EPP:n kokoomusmepit Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen ja Identiteetti ja demokratia -ryhmän perussuomalainen Teuvo Hakkarainen.
Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen kertoi, että äänestyksessä tapahtui näppäilyvirhe. Todellisuudessa Pietikäinen kannatti esitystä, ja hänen kantansa korjataan parlamentin järjestelmään.
Poissa äänestyksestä olivat demarimeppi Eero Heinäluoma sekä Identiteetti ja demokratia -ryhmän perussuomalainen Laura Huhtasaari.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi toimittajille tiistaina EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvoston eli Ecofinin kokouksen yhteydessä pitävänsä päätöstä Suomen kannalta pettymyksenä.
”Suomen hallituksen ja eduskunnan kanta asiaan oli selkeä. Suomen näkökulmasta näin yksityiskohtainen sääntely ei ole kannattavaa”, hän sanoi.
Juttua on oikaistu 14.3. klo 19.05. Nils Torvalds äänesti komission ehdotusta vastaan eikä tyhjää, kuten jutussa alun perin kerrottiin. Torvalds painoi äänestyksessä väärää painiketta, mutta hänen kantansa on korjattu pöytäkirjaan.