Asumistuki ja erityisesti tuen leikkaaminen jakaa puolueita vaalien alla. HS kysyi nykyisiltä eduskuntapuolueilta, mitä mieltä ne ovat asiasta.
Leikkaamista kannattavat keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit sekä Liike Nyt.
Leikkaamista taas vastustavat Sdp, vasemmistoliitto, vihreät sekä Rkp. Perussuomalaiset ei ottanut vastauksessaan kantaa asiaan.
Musiikin opiskelija Paavo Mikkonen, 30, oli torstaina lähdössä iltatöihin Keravalle Helsingin Kampista.
Mikkonen on saanut asumistukea nykyiseen asuntoonsa viitisen vuotta.
”Opintojen alussa asumistuki on opiskelijoille aivan oleellinen ja merkittävä. Sittemmin oma asumistukeni on pienentynyt ja pienentynyt, koska olen saanut enemmän ja enemmän töitä”, Mikkonen kertoo.
Mikkonen kertoo saaneensa opintojen alussa yleistä asumistukea ”suurin piirtein” 400 euroa kuukaudessa. Nyt tuki on enää 30 euroa kuukaudessa.
Kokoomus, keskusta sekä Liike Nyt perustelevat asumistuen leikkaustarvetta tukipotin voimakkaalla kasvulla.
Liike Nyt ja keskusta korostavat vastauksessaan myös sitä, että tuet nostavat vuokratasoa.
Kristillisdemokraattien mielestä asumistuki pitää uudistaa osana laajempaa sosiaaliturvauudistusta.
Viime vuonna Kela maksoi asumistukia yhteensä noin 2,3 miljardia euroa.
Yleistä asumistukea sai joulukuussa yhteensä noin 380 000 ruokakuntaa, joista opiskelijoiden ruokakuntia oli 43 prosenttia ja työttömien ruokakuntia 32 prosenttia.
Lisäksi Kela maksaa eläkkeensaajan asumistukia, opintotuen asumislisää sekä sotilasavustukseen kuuluva asumisavustusta.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on tutkinut asumistukea ja sen vaikutuksia.
Asumistukea uudistettiin vuonna 2015, ja vuonna 2017 yleisen asumistuen saajiksi siirrettiin opiskelijat.
Vuoden 2015 lakimuutos yksinkertaisti tukea, väljensi ehtoja ja lisäsi saajien määrää.
”Maksettujen tukien määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Tärkeä syy on tukijärjestelmässä tehdyt uudistukset, jolloin luovuttiin neliövuokraleikkurista ja se korvattiin kokonaisvuokraa koskevalla ylärajalla. Tämä kasvatti asumistukea varsinkin pienissä asunnoissa”, sanoo johtava tutkija Teemu Lyytikäinen VATT:sta.
”Pitkään on uskottu, että tuki nostaisi vuokria. Uusin tutkimustieto osoittaa, että asumistukeen tehdyt muutokset eivät vaikuta juurikaan vuokratasoon”, Lyytikäinen sanoo.
Lue lisää: Tutkimus: Asumistuen korotukset eivät ole valuneet vuokranantajien taskuihin
Vaikka puolueet ovat asumistuen leikkaustarpeista erimielisiä, tuen uudistamiseen liittyy joka tapauksessa poliittista painetta.
Leikkausta vastustavista vasemmistoliitto korostaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä. Puolue myös haluaa estää ylisuuret vuokrankorotukset.
Sdp ja vihreät taas muistuttavat, miten kustannukset ovat yleisesti nousseet ja miten asumistuen leikkaus osuisi pienituloisiin ja perheisiin, joilla on jo entuudestaan vaikeaa.
Leikkaamista vastustava Rkp muistuttaa myös, että nykymalli voi johtaa kannustinloukkuihin ja että kohtuulliset tulot on taattava kaikille.
””Asumistuki on säästeliäs osa sosiaalijärjestelmää.”
Perussuomalaiset kiinnittävät omassa vastauksessaan huomiota energian hintaan, joka nostaa myös asumisen hintaa. Heidän mielestään myös asumistukikustannukset ovat kohonneet, koska energia on kallistunut ilmastopolitiikan nimissä.
Tutkija Lyytikäinen muistuttaa, että asumistuki on nykyisellään hyvin kohdistuva osa sosiaalijärjestelmän turvaverkkoa.
”Asumistuki kohdentuu hyvin pienituloisille ja kotitalouksille, joilla on siihen tarvetta”, Lyytikäinen sanoo.
”Voidaan jopa sanoa, että asumistuki on säästeliäs osa sosiaalijärjestelmää.”
Opiskelija Paavo Mikkonen muistuttaa, että asumistuki on vain osa kokonaisuutta, jolla opiskelua ja opiskelijan toimeentuloa tuetaan.
Kampissa töihin kiiruhtava musiikinopiskelija Paavo Mikkonen ei ole henkilökohtaisesti huolissaan joidenkin puolueiden kaavailemista asumistuen leikkauksista.
”Nyt saan tukea vähän, 30 euroa kuukaudessa, sillä minä ja puoliso käymme töissä. Jos se nyt viedään, ei se isoa lovea tee. Leikkaus vaikuttaisi tietenkin eri tavalla, jos on opiskelijana vasta aloittanut eikä ole päässyt oman alansa töihin kiinni”, Mikkonen sanoo.
Mikkonen muistuttaa, että asumistuki on vain osa kokonaisuutta, jolla opiskelua ja opiskelijan toimeentuloa tuetaan.
”Onko paras ratkaisu leikata asumistukea vai pitäisikö koko systeemiä muuttaa siihen suuntaan, että opiskelijoita kannustettaisiin työntekoon ja tukien ansiorajoja nostettaisiin”, Mikkonen kysyy.
Asumistuki nousee poliittiseen keskusteluun tasaisin väliajoin.
Maaliskuussa valtiovarainministeriö esitti omassa ehdotuksessaan mahdollisista leikkauskohteista myös muutoksia eri asumistukimuotoihin.
Ministeriö esitti muun muassa omavastuuprosentin korottamista, opintotuen saajien siirtämistä yleisestä asumistuesta asumislisään sekä eläkkeensaajien asumistuen yhdistämistä yleiseen asumistukeen. Asumistukea rukkaamalla ministeriö laski säästöä valtion menoihin yli 500 miljoonaa euroa.
Oikaisu 27.3. klo 17.57: Artikkelista on poistettu Teemu Lyytikäisen sitaatti, jossa virheellisesti väitettiin, että asumistukea ”ei makseta esimerkiksi velattomassa asunnossa asuville vaan sitä maksetaan suoraan menoja vastaan”. Tosiasiassa yleistä asumistukea voi saada myös asuntolainan korkoihin ja velattomaankin asuntoon, jos ruokakunta on riittävän pienituloinen. Asumistukea ei myöskään makseta aina suoraan menoja vastaan, vaan omakotiasujien tuen määrittää ruokakunnan koko sekä asuinmaakunta eivätkä asumisen kulut.
Lue lisää: 16-vuotias opiskelija jäi ilman asumistukea, koska hänellä ei ole tuloja – Näin Kela perustelee