Pienet yritykset saivat koronatukia suhteellisesti enemmän kuin isot yritykset, selviää Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n (Mara) teettämästä selvityksestä.
Selvityksessä tarkasteltiin matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yritysten korona-ajan tappioita ja valtion tukia yrityksille. Sen tekivät Luonnonvarakeskus ja Reinu Econ -yhtiö.
Selvityksen mukaan pienet yritykset saivat koronatukia 2,5 kertaa enemmän verrattuna isoihin yrityksiin. Maran mielestä suuret yritykset ”jätettiin oman onnensa nojaan etsimään rahoitusta velka- ja pääomamarkkinoilta”.
”Tulevia pandemioita ja vastaavia häiriötilanteita varten tulee luoda oikeudenmukainen ja kilpailuneutraali tukijärjestelmä. Sen tulee kohdella eri toimialoja, erikokoisia yrityksiä ja elinkaarensa eri vaiheessa olevia yrityksiä samalla tavalla”, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi tiedotteessa.
Yhteensä majoitus- ja ravintola-alan yritykset saivat valtiolta tukia 457 miljoonaa euroa vuosina 2020 ja 2021. Lisäksi Mara arvioi, että suomalainen lomautusjärjestelmä pienensi yritysten palkka- ja sivukuluja noin 600 miljoonaa euroa.
Valtio tuki selvityksen mukaan alalla heikoimmin henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita. Niiden menetetystä liikevaihdosta korvattiin keskimäärin vain 2,1 prosenttia.
Maran mukaan tähän vaikutti se, että henkilöstö- ja opiskelijaravintoloihin ei kohdistunut pakottavia rajoituksia, mutta etätyö- ja -opiskelusuositukset veivät niiltä asiakkaat.
”Kun pakottavia rajoituksia ei ollut, valtio ei korvannut niistä aiheutuvia yritysten tappioita lainkaan”, tiedotteessa todetaan.
Lappi arvioi, että jatkossakin etätyö vähentää henkilöstöravintoloiden liiketoimintaa.
Kaikesta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan menetetystä liikevaihdosta valtio korvasi tuilla keskimäärin 9,3 prosenttia, todetaan selvityksessä. Erityisiä väliinputoajia olivat Maran mukaan yritykset, jotka perustettiin juuri ennen pandemian alkamista tai jotka laajensivat liiketoimintaansa korona-aikana.
Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat kuuluvat myös pahimmin korona-ajasta kärsineisiin toimialoihin, selvityksessä todetaan. Niiden liikevaihto väheni vuosina 2020 ja 2021 yli 50 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.
Muita liikevaihtoaan merkittävästi menettäneitä olivat hotellit (yli 40 prosenttia) sekä messu- ja kongressikeskukset (yli 60 prosenttia).
Eniten näiden alojen ahdinkoon vaikuttivat Maran mukaan matkustusrajoitukset, yleisötilaisuuksien rajoitukset sekä suositukset tehdä etätöitä ja opiskella etänä.
Mara vaatii tiedotteessaan puolueetonta selvitystä korona-ajan päätöksenteosta. Järjestön mielestä oli virhe antaa johtovastuu koronapäätöksistä sosiaali- ja terveysministeriölle (STM).
"Ministeriö on tunnettu siitä, että se katsoo ajan ilmiöitä hyvin suppeasta näkökulmasta. Ministeriön heikkoutena on yritystoiminnan tuntemus. STM:n ja TEM:n yhteistoiminta oli puutteellista korona-aikana", Lappi sanoo tiedotteessa.
Lisäksi Mara vaatii, että tulevia kriisejä varten työntekijöille luotaisiin oma tukijärjestelmänsä, ”joka kohtelee heitä oikeudenmukaisesti, kun valtio kieltää tai rajoittaa heidän perustuslaissa turvattua oikeuttaan harjoittaa ammattia”.
