Helsingin Sanomien tietojen mukaan Turkki aikoo ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen maan vaaleja 14. toukokuuta.
Tarkka aika ratifioinnille ei ole tiedossa.
Kaksi lähdettä sanoo HS:lle, että Turkki ilmoittaa ratifioinnista mitä todennäköisimmin presidentti Sauli Niinistön vierailun aikana Turkissa.
Presidentti matkustaa Turkkiin torstaina. Hän vierailee ensin Kaakkois-Turkin maanjäristysalueella ja tapaa perjantaina Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin. Vierailulla on mukana myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr).
Erdoğan sanoi keskiviikkona ”lunastavansa lupauksensa” liittyen Suomen Nato-jäsenyyteen perjantaina, kun hän on tavannut Niinistön Istanbulissa.
Presidentti Niinistö kommentoi vierailuaan Twitterissä keskiviikkona.
Niinistön mukaan on ollut tiedossa, että kun Erdoğan on tehnyt osaltaan Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia koskevan päätöksensä, hän haluaa tavata ja ”lunastaa lupauksensa suoraan presidentiltä presidentille”.
”Turkkilaiset ovat toivoneet, että olen paikalla kuittaamassa vastauksen, kun he tästä päätöksestä ilmoittavat”, Niinistö kirjoittaa.
Niinistö myös korostaa, että Suomelle on edelleen tärkeää, että sekä Suomen että Ruotsin Nato-jäsenyydet toteutuvat mahdollisimman pian.
HS:n lähteet korostavat, että Turkki voi edelleen yllättää, mutta varsin varma lupaus Suomelle on jo annettu.
HS:n yksi lähde sanoo, että presidentti tuskin lähtisi nyt Turkkiin, jos lupaavaa etukäteistietoa ei olisi.
Yhden lähteen mukaan lupaus ratifioinnista annetaan matkan aikana ”hyvin todennäköisesti”.
Erdoğanin esikunnan edustaja vahvisti STT:lle, että Erdoğan hyvin todennäköisesti ilmoittaa perjantaina Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisestä.
Lue lisää: Erdoğan sanoi ”lunastavansa lupauksensa” Suomen Nato-jäsenyydestä, kun on tavannut Niinistön
Turkin aikomus on siis ratifioida Suomen Nato-jäsenyys ennen Ruotsia.
Edelleenkään ei ole tiedossa, milloin Unkari aikoo ratifioida jäsenyyden. Unkari on kuitenkin ilmoittanut, ettei se tule olemaan viimeinen Naton jäsenmaa, joka ratifioi sekä Suomen että Ruotsin jäsenyyden.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on ratifioitava kaikissa Naton jäsenmaissa. Enää puuttuvat Turkin ja Unkarin ratifioinnit.
Lue lisää: Unkari: Emme ole viimeinen maa, joka ratifioi sekä Suomen että Ruotsin
HS:n tietojen mukaan Niinistön on määrä vahvistaa Suomen kansallinen Nato-lainsäädäntö ensi viikon torstaina.
HS:n lähteiden mukaan on vaikea sanoa, mikä lopulta juuri nyt muutti Turkin suhtautumisen.
Useimpien arvioiden mukaan Turkki lopulta ei vaan nähnyt mitään syytä pitkittää Suomen ratifiointia, koska sillä ei ole pitkään aikaan ollut ongelmia Suomen kanssa.
”Meidän on vaikea mennä Erdoğanin päähän”, sanoo yksi lähde.
Turkille Ruotsi on koko Nato-prosessin ajan näyttäytynyt ongelmallisempana kuin Suomi. Turkki suuttui muun muassa Ruotsissa järjestetyistä mielenosoituksista, joissa poltettiin Koraani.
Suomen ja Ruotsin Nato-tiet lähtivät erkaantumaan tammikuun loppupuolella, kun Turkin presidentti Erdoğan näytti mediatietojen mukaan Suomen Nato-jäsenyydelle vihreää valoa. Ruotsin jäsenyydelle Erdoğanilta ei sen sijaan löytynyt tukea.
Suomi ja Ruotsi ovat jatkuvasti toivoneet ja ajaneet, että maat menisivät yhtä aikaa Naton.
Turkin alkuvuoden linjauksen jälkeen Suomessa ja Ruotsissa alettiin keskustella, olisiko myös Ruotsille hyötyä, jos Suomen jäsenyys ratifioidaan ensin.
Tämän keskustelun eräänlainen lopputulema kuultiin tiistaina, kun Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson pehmitteli jo ruotsalaisia Suomen ja Ruotsin Nato-teiden ainakin hetkellisestä eroamisesta.
Hän sanoi tiistaina Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n mukaan, että mahdollisuus sille, että Suomi liittyy sotilasliitto Natoon ilman Ruotsia, on kasvanut.
Kristersson korosti, että Ruotsi on paremmassa turvassa silloinkin, jos vain Suomi on Natossa. Kristerssonin mukaan ei ole kuitenkaan kysymys siitä, pääseekö Ruotsi Naton jäseneksi, vaan siitä, milloin se pääsee.
Turkille Ruotsin hyväksyminen on ollut niin tuskaista, että se jopa keskeytti alkuvuodesta neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa, mutta viime viikolla ne jälleen jatkuivat.
HS:n lähteiden mukaan viime viikon neuvotteluissa ei itsessään tapahtunut läpimurtoa kummankaan jäsenyyden suhteen.
Lähteiden mukaan itse keskustelujen aloittaminen kuitenkin helpotti myös prosessia, jonka lopputuloksena Turkki todennäköisesti ilmoittaa ratifioivansa Suomen jäsenyyden.
Lähteiden mukaan Suomi ei ole missään vaiheessa ehdottanut Suomen ratifiointia ennen Ruotsia, vaan kyse on ollut Turkin ehdotuksesta. Sen Suomi on selvästikin nyt hyväksynyt, ja Ruotsi on vähintäänkin ymmärtänyt päätöksen.
Pitkin kevättä Suomi on kuitenkin pohjustanut jäsenyyttä keskusteluissa Yhdysvaltojen, Naton, Turkin ja Ruotsin välillä. Aivan viime päivinä erityisesti Suomen ja Turkin presidentinhallinnot ovat olleet yhteydessä keskenään.
”Viime päivinä yhteydenpito on ollut entistäkin tiiviimpää”, presidentti Niinistö kertoi Twitter-tilillään keskiviikkona.
HS:n tietojen mukaan presidentin mahdollisesta Turkin matkasta kerrottiin ulko- ja turvallisuuspoliittiselle eliitille jo sunnuntaina. Kaikille oli selvää, ettei matkalle kannata lähteä, ellei Turkki hyvin todennäköisesti kerro Suomen jäsenyyden ratifioinnista.
Sunnuntaina pidettiin myös hallituksen turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteinen kokous. Se harvoin kokoontuu sunnuntaisin.
Niinistö oli juuri ennen kokousta vieraillut Yhdysvalloissa 6.–10. maaliskuuta, jossa Niinistö tapasi myös Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin.
Niinistö sanoi keskustelleensa Bidenin kanssa muun muassa Suomen Nato-jäsenyydestä.
”Presidentti Joe Biden kannusti meitä eteenpäin. Kerroin hänelle oman käsitykseni [aikataulusta] ja hän toivoi, että olen oikeassa optimismini kanssa”, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.
Presidentti kertoi uskovansa hidasteista huolimatta yhä, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä heinäkuussa pidettävään Vilnan huippukokoukseen mennessä.
”Missä järjestyksessä, yhdessä vai erikseen, sitä en lähde arvailemaan”, Niinistö totesi.
