Unkari ei tule olemaan viimeinen Naton jäsenmaa, joka ratifioi sekä Suomen että Ruotsin jäsenyyden, viestitettiin Unkarin suurlähetystöstä HS:lle keskiviikkona.
HS kysyi suurlähetystöstä, aikooko Unkari pitää kiinni siitä, että se ratifioi Suomen jäsenyyden ennen Turkkia.
Turkin odotetaan ilmoittavan Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista todennäköisesti perjantaina.
Huomattavaa Unkarin suurlähetystön lausunnossa on se, että siinä käsitellään Suomea ja Ruotsia yhdessä, ei erikseen, vaikka kysymys koski vain Suomea. Se ei ota kantaa tilanteeseen, jossa Turkki ratifioisi Suomen jäsenyyden ennen Ruotsin jäsenyyttä.
Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Unkari-tutkija Katalin Miklossy arvioi, että lausunto voi olla esimakua siitä, mitä Unkarin suunnalta on luvassa.
”He ovat luvanneet kaikki nämä kuukaudet vaikka mitä ja aina syöneet sanansa. Edessä voi olla tilanne, jossa Unkari jatkaa tällaisilla retorisilla käänteillä jäsenyyden venyttämistä vielä pitkään sen jälkeen, kun Turkki on suorittanut oman osuutensa”, Miklossy arvioi.
”Jos Turkki kieltäytyy ratifioimasta Ruotsia, se on Unkarille riittävä syy olla ratifioimatta Suomeakaan.”
Katalin Miklossy
Suomessa on aiemmin tulkittu Unkarin luvanneen, että se ei aio ratifioida Suomen Nato-jäsenyyttä viimeisenä.
Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on kertonut saaneensa keskustelussaan Unkarin pääministeri Viktor Orbánin kanssa tältä selkeän viestin, ettei Unkari ole viimeinen Suomen Nato-jäsenyyden ratifioija.
Tähän saakka Unkarilla ei ole ollut kiire viedä ratifiointeja loppuun. Tiistaina Unkarin valtapuolue Fidesz perui ensi maanantaille suunnitellun parlamentin istunnon, jossa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä olisi voitu äänestää ja lykkäsi siten ratifiointia jälleen myöhemmäksi.
Miklossyn mukaan Unkarin hidastelun taustalla on raha.
EU:n jäsenmaat päättivät joulukuussa, että Unkarin koheesiorahoista leikataan 6,3 miljardia euroa vuoteen 2027 ulottuvalla budjettikaudella.
Unkarille ei myönnetä niitä eikä myöskään kesällä 2020 päätettyjä 5,8 miljardin euron elvytysrahoja, ellei Unkari laita toimeen kaikkiaan 27:ää EU:n komission määrittelemää uudistusta, joilla pitäisi tehostaa korruption vastaista työtä, turvata oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista.
Lue lisää: EU-maat sopuun Unkarin budjettirahojen leikkauksesta, myös tuki Ukrainalle varmistui
Miklossyn mukaan näyttää siltä, että Unkari ei ole näitä uudistuksia täyttämässä.
”Näitä ei ole toteutettu lähes ollenkaan. Unkari on nyt todella käärmeissään siitä, ettei se saa rahoja, ja käyttää varmasti kaikki mahdolliset keinot muiden maiden päät kääntääkseen.”
Unkarin hallinnon viestinnässä kaikkien maan ongelmien alkulähde, inflaatiosta ihmisten toimeentulo-ongelmiin, on Miklossyn mukaan se, että EU panttaa Unkarille todellisuudessa kuuluvia rahoja.
”Lisäksi Orbán on sanonut, ettei Unkarille anneta rahoja, koska EU antaa tukiaisia Ukrainalle. Eli tässä samalla nostatetaan Ukrainan vastaista ilmapiiriä ja kytketään kaikki ongelmat tähän rahoituskysymykseen”, Miklossy sanoo.
Hänen mukaansa kansainvälinen paine Unkaria kohtaan on nyt poikkeuksellisen korkealla, ja mikäli Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Unkaria, tulee se vain kasvamaan.
”Kun nyt esimerkiksi presidentti Niinistö kävi Yhdysvalloissa, heti sen jälkeen Yhdysvaltain Unkarin suurlähettiläs kutsuttiin tapaamaan Yhdysvaltain ulkoministeriä, mikä ei diplomatiassa ole lainkaan normaalia. Näyttäisi siltä, että sieltä on tulossa vahva viesti Unkarille, että sen pitää nyt valita tiensä”, Miklossy sanoo.
”Toisaalta Orbánilla on ilmiömäinen paineensietokyky. Vaikka kansainvälinen paine on kova, se ei vielä tarkoita, että sillä voitaisiin vaikuttaa Unkarin linjaan.”
Unkarin Helsingin suurlähetystöstä kerrottiin, ettei sillä ole kertoa uutta tietoa Suomen Nato-jäsenyyden käsittelyn aikataulusta Unkarissa.
Seuraava mahdollinen päivämäärä Nato-jäsenyyden ratifioinnille olisi 27. maaliskuuta, jolloin Unkarin parlamentti kokoontuu seuraavan kerran. Mikäli parlamentti ei tällöin äänestä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista, on seuraava mahdollinen päivämäärä 3. huhtikuuta.
Suomen ja Ruotsin ratifiointiprosessit ovat edenneet Unkarin parlamentin käsittelyssä tähän saakka yhtäaikaisesti ja niistä aiotaan parlamentin tämänhetkisen työjärjestyksen mukaan myös äänestää peräkkäin.
Turkissa Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessit sen sijaan on erotettu toisistaan ja maan aikomuksena vaikuttaisikin olevan Suomen Nato-jäsenyyden vahvistaminen ennen Ruotsin jäsenyyden vahvistamista.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi keskiviikkona ”lunastavansa lupauksensa” liittyen Suomen Nato-jäsenyyteen perjantaina, kun hän on tavannut presidentti Sauli Niinistön. Niinistö matkustaa Turkkiin torstaina.
HS:n tietojen mukaan Turkki aikoo ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen maan toukokuisia vaaleja. Turkissa järjestetään vaalit 14. toukokuuta.
Oikaisu 16.3. kello 8.31: Jutussa puhuttiin virheellisesti Unkarin Yhdysvaltain suurlähettiläästä, kun kyse oli Yhdysvaltain Unkarin suurlähettiläästä.
