Hyväksymällä Suomen Nato-jäsenyyden nyt Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa viestiä kansainväliselle yhteisölle, että hän on johtaja, jonka kanssa länsimaat voivat jatkaa yhteistyötä.
Näin arvioi turkkilaisasiantuntija Özgür Ünlühisarcıklı. Hän toimii German Marshall Fund -ajatushautomon Ankaran-toimiston johtajana.
Turkissa on määrä järjestää sekä presidentinvaalit että parlamenttivaalit 14. toukokuuta. Ünlühisarcıklı ei usko, että Nato-kysymys voisi vaikuttaa vaalien asetelmiin.
”Mutta jos hänet [Erdoğan] valitaan uudelleen, hän on itse asiassa joku, jonka kanssa länsimaiset vastapuolet voivat jatkaa yhteistyötä. Se on viesti”, Ünlühisarcıklı sanoo Suomen Nato-ratifiointiin viitaten.
Turkin ja suurimman Nato-maan Yhdysvaltojen välit ovat olleet viime aikoina erittäin huonot. Suomen jäsenyyden hyväksyminen voisi viestiä Yhdysvalloille, että Erdoğan on valituksi tultuaan valmis tarkastelemaan maiden suhteita uudelleen, Ünlühisarcıklı uskoo.
Erdoğan yrittää hänen arvionsa mukaan myös näyttää, ettei Turkin Nato-viivytys ole ollut kategorista: Jos Suomen, Ruotsin ja Turkin niin sanotun yhteisymmärrysasiakirjan ehdot siis täytetään, Turkki voi ratifioida jäsenyyden.
Erdoğan sanoi keskiviikkona ”lunastavansa lupauksensa” liittyen Suomen Nato-jäsenyyteen perjantaina, kun hän on tavannut presidentti Sauli Niinistön Istanbulissa.
Niinistö aloittaa matkansa Turkkiin torstaina.
HS kertoi aiemmin, että Turkki aikoo ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen maan vaaleja, jotka järjestetään 14. toukokuuta.
HS:n kahden lähteen mukaan Turkki ilmoittaa ratifioinnista mitä todennäköisimmin Niinistön vierailun aikana Turkissa.
Ünlühisarcıklı arvioi, että Ruotsin tilanne hankaloituu, jos Suomen jäsenyys nyt ratifioidaan erillään Ruotsin jäsenyydestä.
”Ruotsin tapauksessa uskon, että se [ratifiointi] tapahtuu nyt ehdottomasti Vilnan huippukokouksen jälkeen.”
Hän uskoo, että vaalien jälkeen Turkin parlamentilla on paljon hallinnollista hoidettavaa eikä aikaa yksinkertaisesti ole ennen Vilnan kokousta, joka järjestetään 11.–12. heinäkuuta.
Parlamentin pitää muun muassa valita puhemies ja nimetä valiokunnat. Lisäksi kotimaisella agendalla on paljon kiireisiä asioita, Ünlühisarcıklı sanoo.
Hän uskoo, että Ruotsin jäsenyys saattaisi viivästyä Vilnan kokousta seuraavaan huippukokoukseen saakka, eli mahdollisesti vuodella.
Voisiko yllätyksiä lopulta tulla Suomenkin suhteen? Erdoğan tunnetaan arvaamattomuudesta.
”Minusta te voitte olla optimistisia”, Ünlühisarcıklı sanoo.
