Suomen Nato-jäsenyys otti torstaina taas askeleen eteenpäin, kun presidentti Sauli Niinistö vahvisti Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan lait presidentin esittelyssä iltapäivällä.
Presidentin allekirjoitusten jälkeen Nato-jäsenyyden kansallinen hyväksyntä Suomessa on valmis.
Presidentti Niinistö kertoi lakien vahvistamisen aikataulusta viime perjantaina Turkin-vierailullaan. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti tuolloin, että maa on päättänyt aloittaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin parlamentissa.
Turkin parlamentin ulkoasiainvaliokunta hyväksyi torstaina Suomen Nato-jäsenyyden. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters turkkilaiseen TRT Haber -televisiokanavaan viitaten.
Ulkoasianvaliokunnan jälkeen esitys viedään Turkin parlamentin yleisistuntoon. Turkkilaislehti Hürriyetin mukaan Suomen Nato-jäsenyyden käsittely voidaan tuoda yleisistuntoon jo perjantaina tai lauantaina.
Unkarin parlamentin puolestaan odotetaan äänestävän Suomen jäsenyydestä ensi maanantaina.
Suomi ei pääse Naton täysjäseneksi ennen kuin kaikki nykyiset Nato-maat ovat hyväksyneet jäsenyyden. Turkkia ja Unkaria lukuun ottamatta muut maat ovat jo ratifioineet Suomen jäsenyyden.
Kunhan kaikki maat ovat hyväksyneet Suomen jäsenyyden, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen jäseneksi, jonka jälkeen Suomen liittymisasiakirjat talletetaan Yhdysvaltain ulkoministeriöön Washingtonissa.
Presidentti Niinistö Helsingissä ennen Nato-lakien vahvistamista torstaina 23. maaliskuuta.
Suomessa eduskunta hyväksyi 1. maaliskuuta selvin äänin esityksen Suomen liittymisestä Natoon. Esityksen puolesta äänesti täysistunnossa 184 ja sitä vastaan 7 kansanedustajaa.
Hallitus antoi Natoon liittymistä koskevan esityksen eduskunnalle joulukuun alkupuolella. Tuolloin puhemies Matti Vanhanen (kesk) esitti, että eduskunta käsittelisi esityksen loppuun vasta, kun Suomi on hyväksytty Natoon kaikissa nykyisissä jäsenmaissa. Hän perusteli asiaa sillä, ettei eduskunta tee lakeja pöytälaatikkoon.
Puolueet kuitenkin sopivat, että Suomi hyväksyy asian valmiiksi jo nykyisessä eduskunnassa. Aikataulun vauhdittamista perusteltiin muun muassa kevään eduskuntavaalien tuomalla katkoksella.
Suomessa yleinen mielipide kääntyi nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle sen jälkeen kun Venäjä viime vuoden helmikuussa aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan.
Suomi toimitti jäsenhakemuksensa Natoon 18. toukokuuta yhtä jalkaa Ruotsin kanssa. Viime heinäkuussa kaikki Naton jäsenmaat allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjan ja molemmista maista tuli Naton tarkkailijajäseniä.
Pian jäsenyysprosessin alettua tuli ilmi, että Turkki suhtautuu nihkeämmin Ruotsin kuin Suomen Nato-jäsenyyteen. Alkuvuoden aikana kävi yhä selvemmäksi, että Suomen ja Ruotsin Nato-tiet erkanevat ja Ruotsi ei etene täysjäseneksi yhtä aikaa Suomen kanssa.
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi eilen maan liittymisen Natoon äänin 269–37. Nato-jäsenyyttä vastustavat Ruotsissa vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue.
Ruotsin hallitus on sanonut olevansa vakuuttunut, että myös Ruotsi hyväksytään jäseneksi Naton heinäkuun huippukokoukseen mennessä.
