Marin Nato-jäsenyyksistä: Jos Suomi on jäsen ennen Ruotsia, teemme kaikkemme, jotta Ruotsikin saa jäsenyyden pian

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mielestä se, että Suomi saisi Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia, ei vaikuttaisi maiden suhteisiin.

Pääministeri Sanna Marin (sd) osallistui keskiviikkona MTV:n eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitenttiin.

16.3. 16:54

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mielestä Suomen mahdollisuus saada Nato-jäsenyys ennen Ruotsia ei vaikuttaisi maiden kahdenvälisiin suhteisiin.

Marin kertoi torstaina, että maiden suhteet ovat ”erittäin tiiviit ja vahvat”.

”Näen, että Nato-prosessin ja Ukrainan sodan myötä maiden väliset suhteet ovat tiivistyneet entisestään”, Marin kertoi Turun Eurooppa-foorumissa järjestetyssä haastattelutilaisuudessa.

”Emme tietenkään voi mitään sille, millä tavalla maat ratifioivat [Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset]. Unkari ja Turkki eivät ole vielä ratifioineet, ja maat itse omalta kannaltaan pohtivat asiaa ja tekevät omat ratkaisunsa, siihen emme voi vaikuttaa.”

Marinin mukaan Suomen ja Ruotsin ratifiointien samanaikaisuus on ollut kaikkien Nato-maiden intresseissä. Torstaina vaikutti vahvasti siltä, että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden ennen 14. toukokuuta pidettäviä Turkin vaaleja, mutta Ruotsin jäsenyyden ratifiointi jää myöhemmäksi.

”Jos Suomi on Nato-jäsen ennen Ruotsia, me teemme ilman muuta kaikkemme, että Ruotsi mahdollisimman pian myös Nato-jäseneksi tulisi. Koska jaamme yhteisen, pohjoisen turvallisuusympäristön, on kaikkien etu, että Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä Nato-jäseniä”, Marin sanoi.

Presidentti Sauli Niinistön odotetaan tuovan kaksipäiväiseltä Turkin-vierailultaan mukanaan lupauksen siitä, että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden.

Marin arvioi, että Suomella on Nato-kysymyksissä ”selkeät sävelet” esimerkiksi siitä, kuka edustaa Suomea esimerkiksi huippukokouksissa: kokouksissa ministeri- ja virkamiestaso, huippukokouksissa tasavallan presidentti.

Marinin mukaan on mahdollista, että eduskunta arvioi ja harkitsee tarpeen mukaan jatkossa muun mussa sitä, onko perustuslaille uudistamistarpeita ja onko toimivaltasuhde tarpeeksi selkeä.

”Varmasti niitä kysymyksiä tullaan tulevaisuudessa arvioimaan ja pohtimaan aivan kuten tähänkin asti on tehty. Perustuslakiahan on aiemminkin uudistettu. Uskoisin, että ensin halutaan kuitenkin nähdä, millainen jäsen Suomi Natossa on”, sanoi Marin.

Marin kertoi jo alkuviikosta yllättyneensä siitä, että hänen Kiovassa viime perjantaina esittämiään hävittäjäkommentteja hätkähdettiin Suomessa.

Lue lisää: Marinin mukaan hänen Hornet-lausunnossaan ei ollut mitään uutta – tarkastimme aiemmat puheet

Hän vastasi aiheeseen liittyvään yleisökysymykseen vielä torstaina ja totesi seisovansa yhä sanojensa takana. Marinin mukaan perjantaina alkanut keskustelu ei ole käsitellyt itse asiaa vaan sitä, voidaanko aiheesta keskustella.

Marinin mukaan Ukraina on ilmaissut selvästi, että se tarvitsee nykyistä vahvempaa ilmapuolustusta ja hävittäjiä.

”Me emme tietenkään voi muiden maiden hävittäjistä tai ilmapuolustuksen materiaalista päättää, me päätämme vain omastamme. Sen vuoksi näen, että meidänkin on syytä keskustella asiasta”, hän totesi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat