Unkarilaislehti Heti Világgazdaságin (HVG) mukaan maan parlamentti äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista 31. maaliskuuta.
Lehden mukaan Unkarin valtapuolue Fidesz on sopinut uudesta äänestyspäivämäärästä yhdessä tukipuolueensa KdNP:n kanssa.
Fidesz ilmoitti tiistaina peruneensa ensi maanantaille suunnitellun parlamentin istunnon, jossa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä olisi voitu äänestää ja lykkäsi siten ratifiointia jälleen myöhemmäksi.
Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Unkarin suurlähetystöstä kerrottiin HS:lle keskiviikkona, että Unkari ei aio olla viimeinen Naton jäsenmaa, joka ratifioi sekä Suomen että Ruotsin jäsenyyden.
Turkin odotetaan ilmoittavan Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista todennäköisesti perjantaina.
Helsingin yliopiston tutkijan Katalin Miklossy arvioi uutistoimisto STT:lle, että Turkin mahdollinen ilmoitus siitä, että se ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden, luo Unkarille ennennäkemättömät paineet tehdä samoin.
"Jos Turkki hyväksyy, se varmasti panee vauhtia Unkarissakin”, Miklossy sanoi STT:lle torstaina.
Unkari on vakuutellut, ettei se aio jäädä viimeiseksi maaksi, joka hyväksyy Suomen Natoon. Se, ehtisikö Unkari ratifioida Suomen vielä ennen Turkkia, on Miklossyn mukaan kuitenkin epävarmaa.
"Jos niikseen tulee, he pystyvät tekemään sen hyvin nopeasti vielä tämän kuun aikana”, tutkija sanoo.
Miklossyn mukaan Unkarin puolustus nojaa täysin Natoon, minkä vuoksi hän uskoo, ettei Unkari uskaltaisi riskeerata Naton tuomaa turvaa jättämällä Suomen ratifioimatta.
”Se laukaisisi Naton sisäistä keskustelua ja kriisiä siitä, kuka on tärkeämpi Natolle: sotilaallisesti vahvat Pohjoismaat vai Unkari, joka on muutenkin koko ajan toiminut hajottavasti.”