Suomen täysjäsenyys sotilasliitto Natossa edistyi perjantaina merkittävästi, kun sekä Turkki että Unkari ilmoittivat ratifioivansa Suomen liittymisen.
Ne ovat olleet ainoat esteet Suomen Nato-jäsenyyden tiellä, sillä kaikilta muilta sotilasliittoon kuuluvilta mailta vaadittava hyväksyntä on jo saatu.
Unkarin parlamentin on määrä äänestää Suomen Nato-jäsenyydestä 27. maaliskuuta, kertoi maata maata hallitseva Fidesz-puolue Facebookissa.
Turkissa presidentti Recep Tayyip Erdoğan lähetti Suomen Nato-ratifiointia koskevan lain maan parlamentin käsittelyyn. Hänen mukaansa ratifiointiprosessi Turkissa pyritään saamaan valmiiksi ennen maan vaaleja, jotka pidetään 14. toukokuuta.
Presidentti Sauli Niinistö ja Recep Tayyip Erdogan tarkastivat kunniakomppanian ennen keskustelujaan Turkin presidentinpalatsissa Ankarassa.
Erdoğan kertoi asiasta Ankarassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa sen jälkeen, kun hän oli tavannut Suomen presidentin Sauli Niinistön.
Niinistön vierailu Turkkiin alkoi torstaina, jolloin hän kävi Turkin kaakkoisosassa maanjäristyksen tuhoalueilla. Perjantaina Niinistölle järjestettiin sateisessa Ankarassa juhlalliset vastaanottoseremoniat. Hän saapui presidentinpalatsissa järjestettyyn tapaamiseen autolla, jonka edessä ratsastivat Turkin ja Suomen lippuja kantavat sotilaat.
Tapaamisen aluksi johtajat kuuntelivat molempien maiden kansallislaulut ja tarkastivat kunniakomppanian. Niinistö tervehti turkkilaisia sotilaita turkiksi.
Aiemmin päivällä Niinistö laski seppeleen Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin mausoleumissa.
Vierailu Turkin tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin mausoleumissa kuuluu Turkissa virallisten vierailujen protokollaan. Presidentti Niinistö laski seppeleen mausoleumissa perjantaina. Atatürk pyrki modernisoimaan ja länsimaistamaan Turkkia.
Lue lisää: Historiallinen Turkki-päivä kuvina
Lue lisää: Erdoğanin pompööseihin kulisseihin kannatti astua vasta, kun peli oli selvä
Vaikka Erdoğanilla oli Suomelle hyviä uutisia, Suomen kanssa yhtä aikaa Nato-hakemuksensa jättäneen Ruotsin osalta tilanne on toinen. Se joutuu edelleen odottamaan Naton eteisessä.
Erdoğanin viesti Ruotsille oli, että se ei ole vastannut Turkin vaatimuksiin riittävästi, että Turkki voisi ratifioida sen Nato-jäsenyyden.
Näin ollen Suomen ja Ruotsin tiet erkanevat, vaikka viime keväästä asti maat ovat vakuuttaneet, että ne hakeutuvat Natoon yhdessä.
Tiedotustilaisuuden puhujapönttöjen juureen oli asetettu kukka-asetelmat, joissa oli valkoisia liljoja. Ne viittaavat suomalaisten hyvään maineeseen Turkissa ja Valkoliljojen maa -nimiseen kirjaan, jota luettiin Turkin armeijassa ja kouluissa paljon etenkin tasavallan alkuvuosina. Kirja kertoo romantisoituun ja ihannoivaan sävyyn Suomesta.
Erdogan sanoi perjantaina Ankarassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Suomi lisää Naton puolustuskykyä. Sen sijaan Ruotsin hän moitti “avanneen ovensa terroristeille”. Hän otti esiin muun muassa kurdiryhmien Ruotsissa järjestämät mielenosoitukset ja sanoi, että vastaavia protesteja ei ole ollut Suomessa.
Erdoğan nosti tiedotustilaisuudessa jälleen esiin, että Turkki on vaatinut Ruotsia luovuttamaan useita kymmeniä terroristiksi syyttämiään ihmisiä, mutta Ruotsi ei ole heitä luovuttanut.
”Olemme antaneet heille [Ruotsille] listan 124 terroristista, ja mitään ei ole tapahtunut”, Erdoğan sanoi.
Lue lisää: Ruotsin ulkoministeri: ”Tätä emme toivoneet, mutta olimme tähän varautuneet”
Lue lisää: Erdoğan jatkoi tiedotustilaisuudessaan Ruotsin moittimista kovin sanoin
Presidentti Niinistö vetosi Erdoğanin kanssa järjestetyssä yhteisessä tiedotustilaisuudessa Ruotsin puolesta.
“Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia", hän sanoi.
Myöhemmin suomalaistoimittajille pitämässään tiedotustilaisuudessa Niinistö sanoi, että Suomen Nato-jäsenyydestä saamasta hyödystä “aika siivu” perustuu siihen, että Ruotsikin on mukana.
Niinistön mukaan Suomi tukee Ruotsia sen Nato-pyrkimyksissä samoin keinoin kuin valtaosa olemassa olevista sotilasliiton jäsenistä on Suomea tukenut.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd) kommentoi asiaa perjantaina Twitterissä.
”Suomi tulee tekemään kaikkensa, jotta myös Ruotsista tulee Naton jäsen mahdollisimman nopeasti. Yhdessä olemme vahvempia”, hän kirjoitti.
Valkoinen talo kommentoi perjantai-iltana Yhdysvaltojen olevan tyytyväinen Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin aloittamisesta Turkissa.
Samalla Yhdysvallat kehotti Turkkia ratifioimaan nopeasti myös Ruotsin jäsenyyden sekä Unkaria saamaan päätökseen sekä Suomen että Ruotsin ratifiointiprosessit.
”Ruotsi ja Suomi ovat molemmat vahvoja, osaavia kumppaneita, jotka jakavat Naton arvot ja tulevat vahvistamaan liittoumaa ja parantamaan Euroopan turvallisuutta. Yhdysvallat uskoo, että molempien maiden pitäisi tulla Naton jäseniksi niin pian kuin mahdollista”, Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan totesi tiedotteessa.
Presidentit Niinistö ja Erdogan kuvattiin yhteisessä tiedotustilaisuudessaan perjantaina.
Presidentti Niinistöltä kysyttiin suomalaistoimittajien tiedotustilaisuudessa, käytiinkö Turkin kanssa jotain kauppaa, että kuukausikaupalla Suomen Nato-jäsenyyttä jarruttanut maa saatiin kääntämään päänsä.
”Ei edes nappikauppaa käyty”, hän vastasi.
Hän sanoi myös, että Yhdysvaltain F-16-hävittäjien myymistä ei kytketty mitenkään Turkin ratifiointiin Niinistön vieraillessa aiemmin maaliskuussa Yhdysvalloissa. Turkki haluaa ostaa Yhdysvalloilta F-16-hävittäjiä, mutta Yhdysvalloissa on suhtauduttu asiaan nihkeästi.
Lue lisää: Näin Turkki päätti erottaa Suomen ja Ruotsin Nato-tiet
Kun Niinistöltä kysyttiin hänen omista tunnelmistaan Turkin päätöksen jälkeen, hän muistutti, että yhtä arvokkaita ovat olleet myös 28 muun Nato-maan ratifiointipäätökset.
”Tässä tulee se ajatus vastaan, että tämä kohkaaminen vähitellen pikkuisen hellittää”, hän sanoi.
”Monia, joita tämä on askarruttanut, helpottaa.”
Niinistön arvion mukaan on mahdollista, että Suomi olisi Naton jäsen toukokuun alkupuolella.
”Ellei silloin, tuleekin pidempää viivästystä”, hän sanoi.
Suomen eduskunta on jo käsitellyt loppuun lain, jonka myötä Suomi voi liittyä Natoon. Niinistö sanoi vahvistavansa sen ensi torstaina.
Kun myös Turkin ja Unkarin parlamentit ovat ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyden, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kutsuu Suomen liittymään sotilasliiton jäseneksi. Pääsihteerin kutsun ajankohtaa ei ole määritelty, mutta perinteisesti kutsu on tullut korkeintaan päivien kuluessa kaikkien Nato-maiden ratifioinneista.
Viimeinen askel ennen Nato-jäsenyyttä on liittymisasiakirjan tallettaminen Yhdysvaltoihin. Asiakirja talletetaan Yhdysvaltojen ulkoministeriön yhteydessä toimivalle osastolle, jonka tehtävänä on erilaisten kansainvälisten sopimusten tallettaminen.
Asiakirjan toimittaa paikan päälle Suomen Yhdysvaltain suurlähetystö. Tämän aikataulu on Suomen omissa käsissä.
Muokkaus 17.3. kello 19.27: Juttu päivitetty päivän uutiskäänteillä kauttaaltaan.
HS seurasi historiallista päivää hetki hetkeltä. Lue seuranta täältä: