Suomi ei joutunut antamaan Turkille mitään vasten tahtoaan, arvioidaan sekä vasemmisto­liitosta että kokoomuksesta

Vasemmistoliiton Jussi Saramon mukaan myönnytykset olivat korkeintaan henkisiä. Kokoomuksen Antti Häkkänen ei tunnistanut edes sellaisia.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen.

17.3. 19:18

Suomi ei joutunut luopumaan periaatteistaan tai antamaan mitään Turkille vasten tahtoaan Nato-jäsenyyden ratifioinnin vastineeksi. Näin arvioivat sekä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo että kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen.

Myös presidentti Sauli Niinistö totesi perjantaina tiedotustilaisuudessaan, ettei Turkin kanssa ei ole käyty "kovin merkityksellisiä kaupankäyntejä”.

”Ehkä henkisesti tässä ovat jotkut joutuneet hieman taipumaan, mutta ainakaan minulla ei ole tietoa, että muuten olisi jouduttu”, Saramo arvioi.

”On tässä kuitenkin ollut tällaista uussuomettumista ilmassa. Toivonkin, että tähän päättyy Turkin osalta sordiino. Itse aion jatkossakin kritisoida eri valtioita ja niiden toimia sen mukaan mitä ne tekevät.”

Saramon mukaan oli alusta saakka selvää, ettei Turkin ja Ruotsin kanssa allekirjoitettu kolmikanta-asiakirja velvoittanut Suomea minkäänlaisiin muutoksiin. Jossain vaiheessa kuitenkin näytti siltä, että Turkki olisi saattanut asiakirjaa näin tulkita Suomen osalta.

”Oli hyvä, että Suomen osalta nämä uhat eivät toteutuneet. Ruotsin osalta kysymys onkin sitten hieman vaikeampi, että mihin siellä ollaan valmiita. Toivottavasti sielläkään ei kuitenkaan aleta rikkoa ulkopoliittisia periaatteita”, Saramo toteaa.

Suomessa suhtautuminen Turkkiin muuttui lähinnä asevientilupien osalta. Suomi myönsi tammikuussa vientiluvan ajoneuvojen suojaukseen käytettävälle suojausteräkselle Turkkiin.

Lue lisää: Suomi myönsi uuden puolustus­tarvikkeiden vienti­luvan Turkkiin – ”Turkki on Suomen tuleva liittolainen”

Vasemmistoliitto vastusti tuolloin asiaa, mutta Saramon mukaan vastaavia ratkaisuja on tehty aiemminkin, joten Suomen ulkopoliittiseen linjaan päätös ei juuri vaikuttanut.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti perjantaina, että Turkki aikoo ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen maan 14. toukokuuta järjestettäviä parlamenttivaaleja.

Ruotsin osalta viesti oli toisenlainen: Erdoğan muun muassa moitti kurdiryhmien Ruotsissa järjestämiä mielenilmauksia ja vaati maata luovuttamaan terroristeina pitämiään henkilöitä.

Lue lisää: Erdoğan jatkoi tiedotus­tilaisuudessaan Ruotsin moittimista kovin sanoin

Kokoomuksen Häkkänen toivoo vasemmistoliiton Saramon tavoin, että myös Ruotsi saadaan pian Naton jäseneksi.

”Pidän erittäin tärkeänä, että presidentti Niinistö myös sanoi asian suoraan ja julkisesti perjantain tiedotustilaisuudessa”, Häkkänen toteaa.

Hän sanookin, ettei tunnista Saramon kuvailemaa ”sordiinoa” Turkin osalta.

"Jos katsoo ulkopolitiikan isompaa tilannekuvaa: että Suomi on Naton ulkopuolella ja Venäjä sotilaallisesti käytännössä uhkailee Eurooppaa ja länttä. Niin siihen nähden se, että Suomi käy ehkä vähän omalaatuisen neuvotteluprosessin Nato-jäsenyydestään, on aika pieni kysymys”, Häkkänen muotoilee.

Turkin kanssa käytyjä neuvotteluja hän pitää kokonaisuudessaan ”erittäin onnistuneina”.

”Valtaosa puolueista ja suomalaista ymmärtää, että ulkopolitiikassa pitää asettaa kansallinen turvallisuus aina ensisijalle. On myös päivänselvä asia, että jos haluamme Natosta turvaa, pitää meidän myös ymmärtää muiden maiden turvallisuusintressejä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat