Presidentti Sauli Niinistö kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa olevansa ”tällä erää helpottunut” Nato-prosessin etenemisestä.
”Onhan se helpotus, mutta täytyy muistaa, että tämä on pidempi prosessi, joka kuitenkin edelleen jatkuu”, Niinistö totesi.
Siihen Niinistö ei ottanut lähetyksessä kantaa suoraan, koska Suomi voisi olla Naton jäsen.
Niinistö vieraili torstaina ja perjantaina Turkissa maan presidentti Recep Tayyip Erdoğanin vieraana. Vierailun aikana Erdoğan ilmoitti, että Turkki aikoo ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen maan 14. toukokuuta järjestettäviä parlamenttivaaleja.
”Siinä ajassa pitäisi Turkin toimia, muuten venähtää aika pitkälle Turkin vaalitauon takia”, Niinistö arvioi lauantaina.
”Parhaassa mahdollisessa tapauksessa silloin pääsiäisen nurkilla viisaampia ollaan.”
Niinistön mukaan ennen Suomen 2. huhtikuuta järjestettäviä eduskuntavaaleja ”tuskinpa” jäseneksi kuitenkaan vielä päästään.
Ruotsia kohtaan Turkin sanoma ei ollut yhtä suopea. Erdoğan muun muassa moitti kurdiryhmien Ruotsissa järjestämiä mielenilmauksia ja vaati maata luovuttamaan terroristeina pitämiään henkilöitä Turkkiin.
Lue lisää: Erdoğan jatkoi tiedotustilaisuudessaan Ruotsin moittimista kovin sanoin
”Se on tietysti vaatimus, joka jo kuulostaa hyvin kovalta”, Niinistö arvioi.
Hänen mukaansa nyt täytyy odotella, miten Ruotsin ja Turkin väliset keskustelut tulevat kehittymään.
”Suomi kaipaa kovasti myös Ruotsin jäseneksi”, toisti Niinistö jo perjantaina antamansa kannan lauantaina.
Niinistön mukaan pohjoismainen ”turvallisuuskudelma” on kuitenkin jo nyt niin tiivis, ettei Ruotsin jääminen hetkellisesti Nato-jäsenyyden ulkopuolelle uhkaa sitä.
”Meillä on varsin tiivis yhteistyö ruotsin kanssa, jokainen sopimus pysyy voimassa.”
Niinistön mukaan Suomi, Ruotsi ja Tanska neuvottelevat myös parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa samantyyppistä puolustussopimusta, kuin millainen Norjan ja Yhdysvaltojen väliltä löytyy.
Niinistö kertoo keskustelleensa aiheesta moneen kertaan Ruotsin valionjohdon kanssa kuluneella viikolla.
Erdoğanin kanssa käyty vuoropuhelu käytiin Niinistön mukaan hyvässä hengessä.
”Jos nyt hattua käyttäisin, en olisi sitä joutunut kertaakaan käteen ottamaan”, Niinistö kuvaili Turkin kanssa käytyjä keskusteluja.
”En ole kertaakaan törmännyt sellaiseen tilanteeseen, että olisi pitänyt olla erikseen jotain anelemassa.”
Niinistö toppuutteli lähetyksessä myös spekulaatioita Yhdysvaltojen roolista Suomen Nato-jäsenyysprosessissa. Niinistön mukaan Yhdysvallat ovat kehottaneet muiden Nato-maiden tavoin Turkkia ja Unkaria ratifioimaan Suomen ja Ruotsin jäsenyydet, mutta mistään kaupankäynnistä ei ollut kyse.
”Sellainen ilmaisu kuin F-16 ei ollut kenenkään huulilla kertaakaan”, Niinistö kuvaili Yhdysvaltojen kanssa käymiään keskusteluja viitaten F-16-hävittäjäjärjestelmään, jonka ostamisesta Turkki on ollut kiinnostunut.
”En minä tiedä, jos Yhdysvallat ja Turkki siitä keskustelevat, mutta olisi se varmaan jossain tullut esiin.”
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi arvioi perjantaina HS:n haastattelussa, ettei Suomen tulisi tuudittautua liikaa Naton turvatakuiden varaan.
”Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, en usko, että Yhdysvallat tulisi tänne meidän rinnalle sotimaan ja samalla asettaisi itsensä ydiniskun vaaraan”, Koskenniemi pohti.
Niinistö kommentoi Ykkösaamussa väitettä sanomalla, että jo Naton jäsenyys ”ehkäisee pitkälti kenenkään tänne tulemasta väkivalloin”.
”Tämä ennakkoehkäisevä vaikutus oikeastaan toteutuu niissä pöydissä, joissa joudutaan hahmottamaan toimintojen riskejä. Ja minä vähän epäilen, että se kyllä hahmotettaisiin niin, ettei Natoa helposti lähdetä loukkaamaan”, Niinistö arvioi Venäjää tarkoittaen.
Oikaisu 18.3. kello 10.33: Niinistö vieraili Turkissa torstaina ja perjantaina, ei perjantaina ja lauantaina, kuten jutussa ensin väitettiin.
Oikaisu 18.3. kello 15.16: Turkin parlamenttivaalit järjestetään toukokuussa, ei huhtikuussa, kuten jutussa virheellisesti väitettiin.
