HS:n tietojen mukaan Suomi sai tietää jo viime viikolla, että Turkki on vihdoin valmis ”suotuisasti tarkastelemaan” Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia.
Julkisuuteen asia tuli tämän viikon tiistaina.
Käytännössä se tarkoitti, että Turkin itsevaltainen presidentti Recep Tayyip Erdoğan ”pyytää” Turkin parlamenttia nopeasti ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyyden mutta ei Ruotsin jäsenyyttä.
Turkki esitti myös toiveen, että Suomen presidentti saapuu Turkkiin, kun Erdoğan ilmoittaa asiasta.
Niinistö lähti torstaina vierailulle Ankaraan, jossa hän tapasi Erdoğanin perjantaina. Perjantaina Erdoğan vihdoin ilmoitti, että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden.
Lue lisää: Erdoğan ilmoitti Turkin ratifioivan Suomen Nato-jäsenyyden, Niinistö: ”Ei edes nappikauppaa käyty”
Useat HS:n haastattelemat ulkopoliittiset lähteet vakuuttavat, etteivät Yhdysvallat tai muutkaan Nato-maat vaikuttaneet ajankohtaan ainakaan Suomen tietojen mukaan.
Heidän mukaansa myöskään usein ratifiointiin liitetyt F-16-hävittäjäkaupat eivät näytelleet ajankohdassa mitään roolia eikä myöskään tasavallan presidentin Sauli Niinistön Yhdysvaltojen-matka.
Niinistö vieraili Yhdysvalloissa 6.–10. maaliskuuta, jolloin hän tapasi myös Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin.
Turkki haluaa ostaa Yhdysvalloilta F-16-hävittäjiä, mutta Yhdysvalloissa on suhtauduttu asiaan nihkeästi. Osa kongressin jäsenistä on sanonut, ettei kauppoja synny ainakaan ennen kuin Turkki on ratifioinut sekä Suomen että Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Niinistö sanoi perjantai-iltana tiedotustilaisuudessa Turkissa, että ’"sanaa F16 en muista edes mainitun koko viikon aikana".
Kyse ei vaikuta olevan mistään erityisestä tapahtumasta tai syystä. Pikemmin voi kysyä, miksi vasta nyt.
Turkki on ilmaissut jo kuukausia eri tavoin olevansa valmis hyväksymään Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia. ”Oikeastaan tässä asetelmassa olemme olleet jo pitkään”, sanoo yksi HS:n lähde.
HS:n lähteet sanovat, että Erdoğanin pään sisään on vaikea mennä. Vain hän tietää, miksi juuri nyt.
Suomelle on syntynyt käsitys, että Turkki on halunnut Suomen presidentin Turkkiin ikään kuin sopimaan tai jopa neuvottelemaan asiasta.
Presidentti Niinistö sanoi tammikuussa Ylen haastattelussa pysyneensä Nato-prosessissa tietoisesti taaempana.
”Olen tietoisesti pysynyt kauempana sen vuoksi, että ei tule kuvaa, että tässä ollaan anelemassa jotain”, hän sanoi 26. tammikuuta.
Niinistö sanoi Turkissa perjantaina, että hänet on kutsuttu Turkkiin jo aiemmin.
"Olen saanut erilaisia teitä kuulla, että presidentin vierailu Turkissa olisi paikallaan tämän vuoden mittaan", kertoo Niinistö vierailustaan.
Perjantai-iltana Turkissa pitämässään tiedotustilaisuudessa Niinistö totesi myös, ettei Suomen tai kenenkään muun Suomen puolesta ole tarvinnut ”käydä jäsenyydestä kauppaa”.
Suomessa on arveltu, että Turkki haluaa Suomen tekevän pesäeron Ruotsiin.
Suomi ei ole kuitenkaan halunnut edistää Suomen ja Ruotsin Nato-teiden erottamista. Suomen on sen sijaan vaikea niskuroida vastaan, jos Turkki itse päättää erottaa Suomen ja Ruotsin.
Suomen ulkopoliittinen johto ja erityisesti presidentti Niinistö on ollut usein yhteydessä Ruotsin johtoon ja pitänyt Ruotsin tietoisena Turkin aikeista. Ruotsissa onkin pikku hiljaa alettu valmistella kansaa maiden teiden ainakin hetkellisestä eroamisesta.
"Turkin tahdonilmaisun kehittyminen oli myös Ruotsin tiedossa", kertoo Niinistö kertoi perjantaina tiedotustilaisuudessa Turkissa.
Niinistö kertoo olleensa yhteydessä Ruotsin pääministeriin Ulf Kristerssoniin palattuaan viime viikkoiselta matkaltaan Yhdysvalloista.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tiistainen ilmoitus ei ollut sattuma. Hän sanoi, että mahdollisuus sille, että Suomi liittyy sotilasliitto Natoon ilman Ruotsia, on kasvanut.
Lue lisää: Niinistö kertoo keskustelleensa Ruotsin pääministerin kanssa ennen Turkin-matkaansa
HS:n tietojen mukaan keskusteluja on käyty ennen kaikkea Suomen ja Turkin presidenttien kanslioiden virkamiesten välillä useita kymmeniä kertoja.
HS:n lähteiden mukaan on vaikea sanoa, mikä lopulta sai Turkin tekemään päätöksen juuri nyt.
Ajankohtaan vaikutti se, että Turkki ylipäätään aloitti neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa viime viikolla pitkän tauon jälkeen. Prosessia pitkitti Turkin maanjäristys ja se, että Ruotsissa poltettiin monille turkkilaisille tärkeä Koraani.
Keskeisenä syynä Turkin päätökseen pidetään sitä, että Nato-jäsenyys on erittäin tärkeä Turkille ja turkkilaisille. Presidentti Erdoğan voi näin ilmoittaa ennen maan presidenttivaaleja, että hän suhtautuu vakavasti Natoon.
Myös Nato on pyytänyt Turkkia jo pitkään tekemään päätöksensä eli yhteisön sisäinen paine on ollut jo kauan kova.
Suomen ratifioimisella Turkki haluaa lähettää viestin Nato-kumppaneille, ettei se jätä Suomen Nato-jäsenyyttä ratifioimatta pelkästään sisäpoliittisista syistä.
Samalla se voi ikään kuin korostaa, ettei Ruotsinkaan kohdalla ratifioinnin pitkittämisessä ole kyse sisäpolitiikasta, vaan ongelmista Ruotsin kanssa.
Turkki on sanonut jo ratifiointiprosessin alusta eli viime kesästä, ettei Suomen kanssa ole ongelmia.
HS:n haastatteleman turkkilaistutkijan mukaan hyväksymällä Suomen Nato-jäsenyyden nyt Erdoğan haluaa viestiä kansainväliselle yhteisölle, että hän on johtaja, jonka kanssa länsimaat voivat jatkaa yhteistyötä.
German Marshall Fund -ajatushautomon Ankaran-toimiston johtajana toimivan Özgür Ünlühisarcıklın mukaan Suomen jäsenyyden hyväksyminen voisi viestiä Yhdysvalloille, että Erdoğan on valituksi tultuaan valmis tarkastelemaan maiden huonoiksi menneitä suhteita uudelleen.
Yksi HS:n lähde toteaa, että ehkä Turkki vain kyllästyi toistamaan, ”ettei Suomen kanssa ole ongelmia, mutta emme silti ratifioi sen jäsenyyttä”.
Se olisi kuulostanut ontolta väitteeltä presidentinvaaleissa. Erdoğan ei siis enää tarvitse Suomea vaaleissa, jos on koskaan tarvinnutkaan.
Ruotsin kohdalla se voi edelleen näyttää kansalaisilleen olevansa kova johtaja, joka tukistaa liberaaleja maita.
Lue lisää: Mitä tapahtuu, kun Turkki on ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden?
Oikaisu 17.3. klo 15.57: Uutisen aiemmassa versiossa mainittiin virheellisesti, että Suomen ja Ruotsin presidentinkansliat olisivat olleet yhteydessä. Todellisuudessa Suomen ulkopoliittinen johto on ollut usein yhteydessä Ruotsin johtoon. Ruotsissa ei ole presidenttiä eikä näin ollen presidentinkansliaakaan.