Presidentillisen kunniavartioston vastaanottokuja. 21 tervehdyslaukausta, hevosia ja soittokunta.
Puitteet eivät olisi voineet olla mahtipontisemmat, kun presidentti Sauli Niinistö asteli sinistä mattoa pitkin tapaamaan Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania perjantaina.
Tapaaminen järjestettiin Ankarassa Erdoğanin hulppeassa palatsissa, ja tulos oli odotetun kaltainen: Erdoğan vahvisti, että Turkki aloittaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin. Hän toivoi, että asia saadaan hoidettua ennen maan toukokuisia vaaleja.
Suomelle se oli helpottava viesti aikana, jona Euroopassa on sota, eikä välitilan pitkittyminen olisi ihanteellista.
Kunhan ratifiointi nyt siis etenee ennen parlamentin vaalitaukoa ja myös Unkari ratifioi Suomen jäsenyyden, voi Suomi olla Naton jäsen hyvinkin pian kevään aikana.
Lue lisää: Niinistö: Turkin kanssa ei ole käyty ”kovin merkityksellisiä kaupankäyntejä”
Lue lisää: Erdoğan jatkoi tiedotustilaisuudessaan Ruotsin moittimista kovin sanoin
Presidentti Niinistöä ei ennen perjantaita nähty Turkissa Nato-prosessin kestäessä.
Yhteyttä on pidetty hallintojen välillä tiiviisti, muttei vastaavissa korkeimman tason prameissa puitteissa.
Niinistö kertoi tammikuussa Ylen haastattelussa pysyneensä prosessissa tietoisesti taaempana.
”Olen tietoisesti pysynyt vähän kauempana sen vuoksi, ettei synny sitä kuvaa, että tässä nyt ollaan anelemassa jotain”, hän sanoi.
Perjantaina hän antoi ymmärtää, että hänet kyllä olisi kutsuttu Turkkiin jo aiemmin.
Se, että matkaan lähdettiin vasta nyt lienee ollut viisas päätös. Erdoğanin luomissa kulisseissa kannatti näyttäytyä vasta, kun peli oli selvä ja vierailulta oli saatavissa konkreettisia tuloksia. Aikaisemmin tilanne olisi saattanut vaikuttaa juuri jonkinasteiselta nöyristelemiseltä.
Sen sai kokea Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson viime marraskuussa, kun hän vieraili vastaavissa puitteissa Ankarassa.
Vierailulla ei tapahtunut näkyviä liikahduksia ja visuaalinen kuva oli, että Turkki vie vikisevää Ruotsia.
Ruotsissa vierailu sai kipakkaakin kritiikkiä.
Ei vähiten, koska Ruotsissa hallitus oli jo muuttanut terroristiorganisaatioita koskevaa retoriikkaansa Turkkia miellyttävämpään suuntaan. Nyt se on muuttanut ja muuttamassa myös terrorismilakejaan.
Aivan ilman Turkin tahtoon taipumista ei toki Suomikaan ole selvinnyt.
Konkreettinen muutos Nato-tien aikana on ollut se, että Suomi on ottanut uuden kannan Turkkiin suuntautuvaan asevientiin.
Uusien asevientilupien myöntäminen pantiin hyllylle vuonna 2019, kun Turkki oli hyökännyt Pohjois-Syyriaan.
Hiljattain tämä linja muuttui, kun Suomi myönsi jälleen uuden puolustustarvikkeiden vientiluvan Turkkiin. Päätös tehtiin tulevaan liittolaisuuteen vedoten ja siitä huolimatta, että Turkki oli juuri hieman tätä ennen pitänyt esillä uuden maahyökkäyksen mahdollisuutta.
Mitä Niinistön vierailun lähettämään visuaaliseen viestiin tulee, tarjosi tapaaminen Erdoğanille hyvin otollisen areenan näyttäytyä juuri siten, kuin hänen voisi kuvitella haluavan.
Näyttävä vierailu alleviivasi Turkin myönnytystä tulevalle liittolaiselle Suomelle ja sitä kautta Nato-maille, jotka ovat toivoneet Suomen ja Ruotsin nopeaa liittymistä.
Hyväksymällä nyt Suomen Turkki viestittää, että sillä on hyvää tahtoa. Ja tuo hyvä tahto kuului nyt kansainvälisesti näkyvässä uutistapahtumassa.
Tällaisen viestin lähettäminen voi olla tarpeen esimerkiksi, kun Turkki haluaa saada aikaan edistystä sen havittelemissa F-16-hävittäjäkaupoissa, jotka ovat jumissa Yhdysvaltojen kongressissa.
Niinistö sanoi samaan aikaan perjantaina, ettei hänen tiedossaan ole ”kovin merkillisiä kaupankäyntejä”, Suomen jäsenyyden etenemiseen liittyen. Ei edes nappikauppaa ole ollut, hän sanoi.
Hävittäjäkaupoista hän sanoi, etteivät ne kuulemma olleet lainkaan esillä hänen hiljattaisella vierailullaan Yhdysvalloissa.
Nato kumppaneiden keskuudessa on ollut myös tyytymättömyyttä Turkin ja Venäjän likeisiin väleihin.
Se, että Suomen jäsenyys nyt hyväksytään, voisi olla Turkin näkökulmasta omiaan lieventämään tällaisia mielikuvia.
Lue lisää: Näin Turkki päätti erottaa Suomen ja Ruotsin Nato-tiet
Erdoğan pystyi Niinistön vierailun yhteydessä myös alleviivaamaan, että jäseneksi pääseminen riippuu siitä, mitä Turkki on väittänytkin, eli Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittaman niin sanotun yhteisymmärrysasiakirjan ehtojen täyttämisestä.
Erdogan toi esiin perjantain tiedotustilaisuudessa, että Suomi on ottanut aitoja ja konkreettisia askelia prosessin aikana.
Ruotsia Erdoğan puolestaan höykytti jälleen lehdistötilaisuudessa oikein kunnolla viitaten siihen, ettei Ruotsi ole Turkin näkemyksen mukaan tehnyt riittävää työtä terrorismin torjumisessa.
Erdoğan nosti taas esiin esimerkiksi terrorismiepäiltyjen luovutukset, joita Turkki on vaatinut Ruotsilta. Mitään viitettä ei siis saatu siitä, että Turkki haluaisi ratifioida Ruotsin jäsenyyden lähiaikoina.
Vahvan terrorisminvastaisen viestin lähettäminen voi toki olla myös Erdoğanille hyödyllistä ennen Turkin vaaleja, ja tilanne voi aina muuttua.
Joka tapauksessa, Suomen poliitikoiden seuraava tehtävä on tehdä kaikkensa saadakseen myös Ruotsi seuraamaan perässä.
Perjantaina Niinistö halusi selvästi osoittaa ruotsalaisille, että näin myös tehdään.
Lehdistötilaisuudessa hän esitti eräänlaisen vetoomuksen Ruotsin puolesta:
”Minusta tuntuu, ettei Suomen jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia”, Niinistö sanoi viitaten yhteisiin intresseihin Itämeren rantavaltioina.
Juttua päivitetty Niinistön lehdistötilaisuuden perusteella.