Suomi siirtyi perjantaina jälleen askeleen verran lähemmäksi Nato-jäsenyyttä, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että Turkki aikoo ratifioida Suomen jäsenyyden sotilasliitossa ennen 14. toukokuuta maassa järjestettäviä parlamenttivaaleja.
Turkin lisäksi Suomen jäsenyyden ratifiointia on viivyttänyt vain Unkari, jonka tiedottaja Zoltán Kovacs kertoi perjantaina, että Unkarin parlamentti äänestää Suomen jäsenyydestä 27. maaliskuuta.
Kun Turkki ja Unkari ovat suorittaneet ratifioinnit ja tallettaneet niitä koskevat asiakirjat Yhdysvaltain ulkoministeriön haltuun ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on esittänyt Suomelle kutsun, voi Suomi toimittaa samaan osoitteeseen oman liittymisasiakirjansa.
Tämän jälkeen täysjäsenyys Natossa astuu voimaan.
Erdoğanin vieraana Turkissa ollut presidentti Sauli Niinistö arvioi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että jäsenyydestä ollaan ”pääsiäisen nurkilla viisaampia”.
Millaisia käytännön muutoksia Nato-jäsenyys Suomeen oikein tuo, kun siihen vaiheeseen jossain vaiheessa päästään?
Lue lisää: Mitä tapahtuu, kun Turkki on ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden?
Puolustusvoimissa muutokset eivät tule olemaan erityisen mittavia.
Tämä johtuu siitä, että Puolustusvoimista on jo valmiiksi pyritty 2000-luvulla tekemään mahdollisimman Nato-yhteensopivat. Esimerkiksi kalusto- tai puolustusjärjestelmäuudistuksia ei olisi tarpeen tehdä. Myös Naton toimintakulttuuri on suomalaissotilaille tuttua monista yhteisistä harjoituksista ja kriisinhallintaoperaatioista.
Puolustusvoimat vastaa jatkossakin Suomen sotilaallisesta puolustamisesta: Natolla ei ole mitään erillisiä ”Nato-joukkoja”, vaan sen toimintakyky perustuu jäsenvaltioiden kansalliseen sotilaalliseen kykyyn.
Myöskään varusmiespalvelukseen Nato-jäsenyys ei siis tuo muutoksia.
Puolustusvoimien kannalta merkittävimpiä muutoksia on Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma henkilöstötarve. Tarkkoja määriä ei vielä ole kerrottu, mutta arvioiden mukaan Nato-tehtäviin tarvittaisiin lähivuosina 100–200 ihmistä, joista 70–80 prosenttia olisi yleisesikuntaupseereita.
Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että upseereista on jo valmiiksi pulaa Suomessa. Upseeriliiton arvioiden mukaan yhteensä puhutaan noin 500:n upseerin tarpeesta.
Uusia yleisesikuntaupseereja saadaan yleisesikuntaupseerikurssin kautta, joka kestää kaksi vuotta.
Uusi kurssi alkaa joka toinen vuosi. Edellinen käynnistyi syksyllä 2021 ja sen vahvuus oli 86 opiskelijaa. Seuraava kurssi alkaa tänä kesänä.
Valtion budjettiin jäsenyys ei myöskään vaikuta lyhyellä aikavälillä merkittävästi.
Nato-jäsenyyden suorat kustannukset ovat Puolustusvoimien arvion mukaan noin 70–100 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä tulevat esimerkiksi osallistumisesta Naton yhteisten budjettien rahoittamiseen sekä henkilöstökuluista.
Tämän lisäksi Nato odottaa jäsenmaidensa käyttävän noin kaksi prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin.
Suomi täyttää tämän kriteerin tällä hetkellä, mutta pitkällä aikavälillä tavoite vaatii puolustusmäärärahojen korottamista, kun esimerkiksi vuonna 2021 tehty F35-hävittäjäkauppa ei enää vaikuta budjettiin.
Ensimmäiset muutokset tulevatkin tapahtumaan Brysselin päädyssä: Suomen rooli Naton sisällä muuttuu jäsenyyden myötä merkittävästi.
Madridissa viime kesäkuussa järjestetystä huippukokouksesta lähtien Suomi on toiminut sotilasliitossa tarkkailijajäsenenä. Jo tarkkailijajäsenenä Suomi on voinut osallistua käytännössä kaikkiin Naton kokouksiin, lukuun ottamatta ydinaseita koskevia suunnittelukokouksia ja niitä kokouksia, joissa on käsitelty Suomen liittymistä sotilasliiton jäseneksi.
Jäsenyyden myötä Suomi saa kuitenkin kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeuden lisäksi myös äänioikeuden.
Naton jäsenyydestä koituvat vastuut ja hyödyt, esimerkiksi sotilasliiton perustamissopimuksen artikla 5:n mukaiset turvatakuut, astuvat voimaan jäsenyyden myötä.
Tämä tarkoittaa, että Suomi otetaan myös huomioon Naton yhteisessä puolustussuunnitelmassa. Suomi on kuitenkin tarkkailijajäsenenä huomioitu myös tässä suunnitelmassa jo alustavasti.
Täsmennys 18.3. kello 17.26: Täsmennetty yleisesikuntaupseerikurssin määritelmää.
