Ilmastoa kuumentavat päästöt täytyy puolittaa 2030-luvun puoliväliin mennessä, jos halutaan pitää yllä edes pientä toivoa siitä, että maapallon lämpeneminen pysyisi jokseenkin turvallisena pidetyn 1,5 asteen alapuolella.
Näin viestitti hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaistessaan maanantaina kuudennen arviointiraporttinsa yhteenvedon.
”Jos toimimme nyt, voimme vielä turvata elinkelpoisen ja kestävän tulevaisuuden kaikille”, totesi paneelin puheenjohtaja Hoesung Lee.
Nykymenolla maapallo on lämpenemässä vuosisadan loppuun mennessä yli kolme astetta. Pohjoisilla alueilla kuten Suomessa lämpeneminen on vähintään kaksinkertaista keskiarvoon nähden.
Julkaisutilaisuudessa YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi kehittyneisiin maihin, jotta nämä aikaistaisivat hiilineutraaliustavoitteitaan kohti vuotta 2040.
Lue lisää: IPCC: Elämän turvaamiseksi maapallolla on monia keinoja, jos toimimme nopeasti
Valtio on hiilineutraali silloin, kun sen hiilinieluihin kuten kasvaviin metsiin sitoutuu vuodessa yhtä paljon päästöjä kuin valtio niitä päästää.
Suomen ilmastolakiin kirjattu tavoite on vuodessa 2035. Guterres mainitsikin, että joillakin kehittyneillä mailla tällainen tavoite jo on.
HS kysyi kommentteja ilmastopaneelin viestiin neljältä puolueelta. Mukaan otettiin kyselyiden kolme suurinta puoluetta sekä ympäristöministeripuolue vihreät.
Sdp: ”Tämä on myös huoltovarmuuskysymys”
Pääministeripuolue Sdp:n puolesta raporttia kommentoi kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
”Tieteellinen näyttö on hyvin selkeää. Ilmastonmuutos on uhka ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille, ja toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla”, Skinnari toteaa.
Skinnari näkee fossiilisista energialähteistä luopumisen ja uusiutuvien osuuden kasvattamisen myös tienä omavaraisuuteen. Suomesta ei löydy öljyä, hiiltä tai kaasua.
”Tämä on myös huoltovarmuuskysymys. Meidän on oltava sähkön ja lämmön osalta energiaomavaraisia jo vuonna 2025.”
Skinnarin mukaan Suomen ilmastoteot ja -teknologia herättävät kiinnostusta myös maailmalla. Sen hän on huomannut vierailuillaan esimerkiksi Intiassa.
”Nyt näitä ratkaisuja aletaan ottaa käytäntöön.”
Skinnarin mukaan ilmastotoimissa on haettava tasapainoa sen suhteen, että arjen elinkustannukset eivät liiaksi nouse. Toisaalta hän uskoo teknologian yhä halpenevan ja tuovan Suomellekin vientimahdollisuuksia.
”Meidän yrityksemme ovat äärettömän sitoutuneita tähän”, Skinnari sanoo.
”Ja tämä on tällä hetkellä maailmalla yksi kysytyimpiä liiketoimintoja, jos ajatellaan vaikka sähköistä liikennettä tai sähköisiä latausasemia. Haasteita on, mutta ne ovat ratkaistavissa.”
Perussuomalaiset: ”Ensiksi pitää auttaa itseään”
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne toteaa raportin julkistusta seurattuaan, että ”meiltä ei puutu näitä hätätilan huutajia tai kunnianhimoisia tavoitteita”.
”Meiltä puuttuu rahat ja tekniikka”, hän sanoo.
Perussuomalaisten ilmastopolitiikan pääviesti on, että Suomen pitäisi siirtää hiilineutraaliustavoitettaan vuodesta 2035 vuoteen 2050, joka on EU:n yleinen tavoite.
Ranteen mielestä nykyteknologia ei mahdollista aikataulussa pysymistä niin, ettei se kävisi liian kalliiksi suomalaisten kukkarolle. Tuuli- ja aurinkovoiman mahdollisuuksiin uskotaan hänen näkemyksensä mukaan liikaa.
”Niin kauan kuin säätövoimaa ei ole, tämä ei tule ratkaisemaan meidän ongelmiamme.”
Säätövoima tarkoittaa energianlähteitä, joita voidaan käyttää niinä hetkinä kun esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaa ei riittävästi saada. Perussuomalaiset kannattaa kansallisen ydinvoimastrategian laatimista ja keskittymistä Suomen omaan etuun.
”Jotta voi edes jossakin vaiheessa auttaa muita, pitää ensiksi auttaa itseään”, Ranne sanoo.
”Vähäpäästöisyyteen siirtymistä täytyy toteuttaa sellaisella aikataululla, että rahat riittävät.”
Ranne ottaa esiin myös maailman väestönkasvun, jonka ympäristöseurauksista puhutaan hänen mielestään liian vähän.
Ranne ei kuitenkaan kannata sitä, että Suomi yrittäisi vaikuttaa syntyvyyden laskuun niissä maissa, joissa lapsiluvut ovat yhä korkeita. Syntyvyys laskee tutkimusten mukaan elintason nousun ja tyttöjen koulutuksen myötä.
”Se on yksi iso asia, mihin täytyy yhdessä vaikuttaa, ei Suomi sitäkään voi yksin ratkaista”, Ranne sanoo.
Kokoomus: ”Suomesta puhtaan energian suurvalta”
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mielestä IPCC:n raportti alleviivaa entisestään Suomen tarvetta erikoistua vihreän teknologian luomiseen ja viemiseen.
”Meidän seuraavan vaalikauden keskeinen tehtävämme on tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta”, Mykkänen sanoo.
Mykkäsen mielestä Suomen on mahdollista moninkertaistaa päästöttömän sähkön tuotantonsa.
”Se vaatii muutakin kuin tuulivoimaa, myös uusia ydinvoimahankkeita”, hän sanoo.
Kokoomuksen visiossa puhdas energia houkuttelee Suomeen siihen perustuvaa teollisuutta. Esimerkiksi kemianteollisuus ja terästeollisuus haluavat siirtyä nykyistä puhtaampiin tuotantotapoihin.
Kokoomuksen mielestä Suomessa pitäisikin puhua päästöjen vähentämisen ja hiilinielujen lisäksi myös niin kutsutusta ilmastokädenjäljestä. Sillä tarkoitetaan Suomesta maailmalle vietävien teknologioiden ja tuotteiden ilmastoa säästävää vaikutusta.
”Se, millä voimme oikeasti vaikuttaa maailman menoon on, että Suomi toimii pohjana päästöttömän talouden ratkaisuille, joita sitten voidaan monistaa.”
Mykkänen ei allekirjoita perussuomalaisten näkemystä siitä, että vihreän siirtymän vaatimaa teknologiaa ei olisi vielä olemassa.
”He ovat onneksi väärässä”, Mykkänen sanoo.
”Tällä hetkellä meillä on jo tilanne, että tuulivoima on käytännössä ohittanut kaikki fossiiliset polttoaineet Suomen sähköntuotannossa. Se ei yksin riitä, mutta kertoo, että kyllähän teknologia on huikeasti kehittymässä.”
Vihreät: ”Tuulivoima on pelastanut meidät pahimmalta”
Vihreiden puheenjohtajan, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon mukaan raportin pääviesti on, että ”ilmastonmuutos etenee aivan liian nopeasti”.
Ilmasto on jo lämmennyt 1,1 astetta suhteessa esiteolliseen aikaan, ja raportin mukaan lämpeneminen on tätä menoa jatkumassa yli tavoiterajojen.
”Ehkä päällimmäisin hälytyskello tässä on se, että päätetyt tai edes suunnitellut toimet eivät riitä lämpenemisen hillitsemiseen puoleentoista tai edes kahteen asteeseen”, Ohisalo sanoo.
Puolentoista asteen rajapyykki on ylittymässä vuoteen 2040 mennessä.
Ohisalon mukaan raportin ”hopeareunus” oli tuuli- ja aurinkovoiman potentiaalin kasvu. Teknologia on halventunut nopeammin kuin monikaan osasi odottaa. Toivoa raportissa haettiin myös luonnon hiilinielujen vahvistamisesta.
Suomessa hiilinielu on kutistunut viimeisen kymmenen vuoden ajan. Syitä siihen ovat metsänhakkuiden lisääntyminen ja mäntymetsien kasvun hidastuminen.
”Meillä oma tilanne on se, että nielu on romahtanut ja seuraavan hallituksen iso ilmastopoliittinen kysymys tulee olemaan, tehdäänkö nielujen pelastuspaketti ja mitä toimia siihen otetaan mukaan”, Ohisalo sanoo.
Ohisalo uskoo, että myös teknisestä hiilidioksidin talteenotosta tullaan puhumaan. ”Teknologiset nielut eivät silti korvaa luonnollisempaa nielua eli sitä kuinka meidän metsät voivat.”
Ohisalo uskoo Mykkäsen tavoin, että Suomen ilmastotoimet houkuttelevat Suomeen investointeja ja työpaikkoja. Hänen mielestään Suomen jo tehdyt ilmastotoimet olivat valtti kuluneen energiakriisitalven aikana.
”Tuulivoima on monella tavalla pelastanut meidät pahimmalta energiakriisiltä juuri nyt.”
