Unkarin muuttuneessa ratifiointilinjassa ”ei ole järjen hiventä”, arvioi itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Katalin Miklóssy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
”Tämä muutos tuli täysin yllätyksenä, koska tähän saakka Unkari on käsitellyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä koko ajan yhdessä”, Miklóssy toteaa.
Unkarin aikomuksena on viime kesästä saakka vaikuttanut olevan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksyminen samanaikaisesti. Esimerkiksi Unkarin parlamentin työjärjestyksessä Suomen ja Ruotsin ratifioinnit on merkitty peräkkäisiksi äänestysaiheiksi.
Vielä perjantaina Unkarin oikeusministeri Judit Vargan avustaja viestitti HS:lle, ettei Unkarin kanta ratifiointeihin ole muuttunut.
”Parlamentti äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä erittäin pian”, hän kertoi.
Samana päivänä Unkarin tuntui tekevän linjassaan täyskäännöksen, kun valtapuolue Fideszin parlamenttiryhmän puheenjohtaja Kocsis Máté kertoi Facebook-päivityksessään, että Suomen jäsenyydestä tullaan äänestämään maanantaina 27. maaliskuuta.
Siitä, milloin Ruotsin jäsenyydestä äänestetään, tullaan Mátén mukaan päättämään ”myöhemmin”.
Fidesziä johtaa Unkarin pääministeri Viktor Orbán.
Mátén päivitys julkaistiin pian sen jälkeen, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli ilmoittanut presidentti Sauli Niinistön Turkin vierailun yhteydessä, että Turkki aikoo ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen 14. toukokuuta järjestettäviä parlamenttivaalejaan.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen pitääkin todennäköisenä, että Unkarin ja Turkin ilmoitukset liittyvät toisiinsa.
”Joko niin, että Orbán on saanut tästä tiedon edellisenä päivänä ja sitten siihen on reagoitu, etteivät he päädy ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyyttä viimeisenä.”
Unkari on ilmoittanut, että se ei aio olla viimeinen maa, joka ratifioi sekä Suomen että Ruotsin jäsenyyden.
”Tai sitten he ovat tulleet yllätetyiksi. Mutta niin tai näin, tässä ilmoituksessa vaikuttaisi olevan selvä linkki Turkin toimintaan”, Vanhanen arvioi.
Myös Aleksanteri-instituutin Miklóssy uskoo ilmoitusten liittyvän toisiinsa. Niinistön vierailun aikaan myös Orbán oli Turkissa.
”Tämä voi viitata myös siihen, että Turkki on viestittänyt Unkarille, että Suomi olisi hyvä ratifioida, mutta Ruotsia ei”, Miklóssy pohtii.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tapasivat Turkkilaissukuisten kansojen yhteistön kokouksessa Ankarassa torstaina.
Erikoisena Miklóssy pitää Unkarin linjaa etenkin siksi, että Ruotsi on Unkarille paljon Suomea läheisempi kumppani.
Tämä näkyi Miklóssyn mukaan esimerkiksi viime viikolla, kun Unkarin delegaatiot vierailivat Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa keskustelu oli ”herrasmiesmäisempää”, kun taas Suomessa delegaatio keskittyi haukkumaan suomalaispoliitikkojen tekemisiä.
”Ruotsi on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa, minkä lisäksi Unkarin puolustus nojaa vahvasti ruotsalaiseen aseteollisuuteen”, Miklóssy lisää.
Esimerkiksi Unkarin ilmavoimat lentää ruotsalaisilla Gripen-hävittäjillä.
”Unkarilla voi olla aika suuria vaikeuksia löytää uskottava selitys sille, mikä tässä oikein mättää Ruotsin kanssa. Saa nähdä, millaisen retorisen käänteen tai tekosyyn se yrittää nyt keksiä.”
Tällaista selitystä voi Ulkopoliittisen instituutin Vanhasen mukaan olla vaikea keksiä, sillä toisin kuin Turkki, Unkari ei ole asettanut mitään ehtoja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille.
”Mitään selkeää syytä sille ei ole, minkä takia vain Suomi ratifioitaisiin, mutta Ruotsia ei. Tässä joudutaan nyt katsomaan, miten tilanne etenee tässä kevään aikana: ilmaantuuko Unkarista erityisiä ehtoja Ruotsille vai ei”, Vanhanen sanoo.
Samasta muistuttaa myös Miklóssy.
”Unkarilla ei ole ollut minkäänlaisia ehtoja. Toistellaan vain mantraa, että Unkari tukee, mutta mitään ei tapahdu.”
Hänen mukaansa kyse onkin lähinnä teatterista, jolla prosessia yritetään viivyttää sen varalta, että Unkari voisi siitä jotenkin hyötyä.
”Kun Unkarissa ratifioitiin Pohjois-Makedonian jäsenyys, kesti siinä kaksi kuukautta. Lisäksi Unkarissa on tällä hetkellä voimassa valmiuslaki, joka teoriassa antaisi hallitukselle mahdollisuuden päättää asiasta ilman parlamenttiakin”, Miklóssy sanoo.
Sekä Vanhasen että Miklóssyn mukaan Unkarin kipuilu liittyy sen rahakiistoihin EU:n kanssa.
”On kuitenkin vaikea nähdä, mitä suoraa hyötyä Unkarille voisi tästä viivyttämisestä olla. Maan hallitus on varmasti valmis tekemään mitä vain EU:n tukirahojen saamiseksi, mutta toinen kysymys on, auttaako tämä siinä mitään”, Vanhanen sanoo.
EU-maat päättivät joulukuussa leikata Unkarin koheesiorahoista 6,3 miljardia euroa vuoteen 2027 ulottuvalla budjettikaudella.
Unkarille ei myönnetä myöskään kesällä 2020 päätettyjä 5,8 miljardin euron elvytysrahoja, ellei Unkari toimeenpane kaikkiaan 27:ää EU:n komission määrittelemää uudistusta, joilla maan pitäisi tehostaa korruption vastaista työtä, turvata oikeuslaitoksensa riippumattomuutta sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutumista.
Rahoituskysymykset nousevat todennäköisesti esiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa ensi viikon torstaina ja perjantaina.
Siihenkään ei tutkijoiden mukaan täysin voi luottaa, saako Unkari ratifioitua Suomen jäsenyyden 27. maaliskuuta, kuten se on ilmoittanut.
”Meillä on jo oppia ja kokemusta siitä, että nämä päivämäärät ovat muuttuneet ennenkin. Tässäkään asiassa ei voi tietää mitään varmaksi etukäteen, mutta sen tiedon mukaan on meneteltävä, mitä meille Unkarista annetaan”, Vanhanen sanoo.
Oikaisu 18.3. kello 19.44: Ruotsalaisia Gripen-hävittäjiä on käytössä Unkarin ilmavoimissa, ei Ukrainan ilmavoimissa.
