Kaikkia sukupuolia koskeva asevelvollisuus ei todennäköisesti etene seuraavalla vaalikaudella.
Nykyiseen eduskuntaan valituista puolueista vain Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat sukupuolineutraalia asevelvollisuutta.
Gallupien suurista puolueista perussuomalaiset vastustaa naisten asevelvollisuutta ja kokoomuskin haluaa edistää naisten osallistumista asepalvelukseen ensisijaisesti kutsuntoja laajentamalla.
Puolueiden kannat käyvät ilmi HS:n puoluetoimistoille tekemästä kyselystä. Kaikki vastaukset ja perustelut on koottu oheiseen taulukkoon.
Nykyistä sukupuoleen perustuvaa asevelvollisuutta ovat arvostelleet muun muassa poliittisten puolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöt laidasta laitaan sekä monet muut järjestöt ja asiantuntijat. Sitä pidetään epätasa-arvoisena ja aikansa eläneenä.
Kutsuntojen laajentamista koskemaan koko ikäluokkaa kannattavat sitä vastoin kaikki puolueet.
Yhteiset kutsunnat saatetaan toteuttaa jossain muodossa jo tulevalla vaalikaudella. Kutsunnoissa olisi kolme vaihetta, joista kahteen osallistuisivat kaikki.
Koko ikäluokan kutsuntoja esitti parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea vuoden 2021 mietinnössään. Komiteassa oli edustaja yhdeksästä puolueesta.
Komitean tavoite oli lisätä sukupuolten tasa-arvoa ja vahvistaa naisten osallistumista maanpuolustukseen. Sukupuolineutraalia asevelvollisuutta se ei kuitenkaan esittänyt.
Komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva (1948–2022) sanoi, että naisten pakollista asevelvollisuutta ”punnittiin hyvin monipuolisesti ja vastuullisesti”, mutta hänen mukaansa se on toteuttamiskelvoton. Syyksi hän mainitsi perhepolitiikan.
Puolustusvoimat on halunnut säilyttää nykyisen järjestelmän mutta lisätä vapaaehtoisten naisten määrää.
Eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus pääsee linjaamaan, miten ja millä aikataululla yhteisiä kutsuntoja edistetään.
Ratkaisuvaihtoehtoja valmistelee työryhmä, jonka määräaika on syyskuun lopussa. Pohjana on parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean mietintö.
Komitean ehdottamat kutsunnat olisivat kolmivaiheiset. Kaksi ensimmäistä vaihetta olisivat pakollisia koko ikäluokalle.
Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluisi terveystarkastus. Toinen vaihe olisi eräänlainen maanpuolustusaiheinen informaatiopäivä.
Kolmas vaihe olisi varsinainen kutsuntapäivä, johon osallistuisivat vain miehet ja vapaaehtoiseen palvelukseen haluavat naiset. Siinä määrättäisiin palvelukseen, eli se vastaisi nykyisten kutsuntojen tavoitteita.
Yksi työryhmässä ratkaistava asia on, millä keinoilla voidaan velvoittaa osallistumaan kahteen ensimmäiseen vaiheeseen nekin, joita asevelvollisuus ei koske, toteaa työryhmän puheenjohtaja, puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikön johtaja Sami Nurmi.
Käytännössä kyse on siitä, olisivatko kutsunnat osa esimerkiksi oppivelvollisuutta. Entä voitaisiinko velvollisuuden rikkomisesta määrätä jokin rangaistus?
Nurmen mukaan kolmas vaihe eli asevelvollisten miesten ja vapaaehtoisten naisten yhteinen kutsuntatilaisuus on luonnostelussa pisimmällä. Sitä olisi hänen mukaansa mahdollista pilotoida ennen muita vaiheita, mutta päätöksiä aikataulusta ei ole tehty.
Koko ikäluokan terveystarkastuksia ja informaatiopäivää voitaisiin todennäköisesti pilotoida aikaisintaan vuonna 2025.
Työryhmässä on mukana useita ministeriöitä, ja ratkaistavia asioita on paljon. Mahdollisiin lakimuutoksiin tarvitaan Nurmen mukaan vielä oma valmistelunsa työryhmän työn valmistuttua.
Arvostelijoiden mukaan uusi malli ei parantaisi vaan päinvastoin korostaisi sukupuolten välistä epätasa-arvoa.
Poliittiset nuorisojärjestöt ovat esittäneet omia mallejaan, joille on yhteistä sukupuolten yhdenvertaisuus, mutta yksityiskohdat vaihtelevat paljonkin.
Kokoomusnuorten mielestä Puolustusvoimat voisi valita koko ikäluokasta haluamansa nuoret asepalvelukseen, ja heitä suosittaisiin verotuksessa.
Myös keskustanuorten ja Rkp-nuorten mallissa Puolustusvoimat valitsisi koko ikäluokasta sopivimmat.
Demarinuoret ajaa pakollista kansalaispalvelusta, jonka suorittaisivat aseellisena tai aseettomana kaikki 18–30-vuotiaat. Myös perussuomalaiset nuoret ajavat omanlaista kansalaispalvelustaan.
Vihreät nuoret ja vasemmistonuoret lähtevät siitä, että asepalvelus olisi kaikille sukupuolille vapaaehtoinen.
Kd-nuoret esittää pakollista turvakurssia niille, jotka eivät suorita asepalvelusta.
Entä mitä asevelvollisuuden laajentamisesta ajattelevat he, joille asepalvelus on juuri nyt ajankohtainen? HS kysyi sitä tiistaina Helsingin keskustakirjastossa Oodissa abiturienteilta.
Henrik Varmolla, 18, ei ole mitään sitä vastaan, että asevelvollisuus koskisi myös naisia. Hän ei ole aktiivisesti ajatellut, että nykyjärjestelmä olisi epäreilu miehiä kohtaan.
Henrik Varmolle asepalvelus on itsestäänselvä vaihtoehto. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut hänet miettimään, millaista sota voisi olla, jos itse joutuisi rintamalle.
””Tarvitaan niitä, jotka ovat kykeneviä ja haluavia.”
”Jos asevelvollisuus koskisi kaikkia, se olisi sitten uusi normaali. Mielestäni siellä tarvitaan niitä, jotka ovat kykeneviä ja haluavia”, hän sanoo.
Varmolle asepalvelus on aina ollut itsestäänselvä vaihtoehto, ja kutsunnat olivat tärkeä tilaisuus.
”Suvussa on ollut korkea-arvoisia sotilaita, ja se vaikuttaa asepalveluksen arvostukseen.”
Hän tähtää erikoisjoukkoihin Uttiin tai Vekaranjärvelle, ja tavoite on reserviupseerikoulu. Palvelukseen hän astuu vuoden 2024 kesällä.
Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki tänä vuonna 1 258 naista.
Yksi heistä on Anni Norres, 18, joka astuu palvelukseen ensi vuoden tammikuussa, jos tulee huhtikuun kutsunnoissa valituksi Upinniemen varuskuntaan. Muualle hän ei halua.
Armeija on Norreksen mukaan aina kiinnostanut häntä. Se on niin erilaista kuin kaikki, mitä hän on tähän asti tehnyt. Hän toivoo saavansa itsevarmuutta ja löytävänsä itsestään uusia puolia, joita voi soveltaa työelämässä.
Norreksen puhetta kuuntelee vieressä ystävä Emilia Tyyskä, 18, joka ei ole menossa armeijaan niin kauan kuin saa itse valita.
”Intti ei ole ihan mun juttu”, Tyyskä toteaa.
Emilia Tyyskä, 18, ja Anni Norres, 18, suhtautuvat sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen myönteisesti. Nyt naisilla on vapaus valita, ja kirjoitusten jälkeen Norres menee armeijaan ja Tyyskä pitää muuten välivuoden.
Jos naisillakin olisi asevelvollisuus, hän menisi armeijaan ihan mielellään. Norres ja Tyyskä suhtautuvat sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen myönteisesti.
”Me molemmat pidämme välivuoden, mutta Anni menee armeijaan ja minä teen muuta”, Tyyskä toteaa.
Onni Jonasson, 18, aloittaa asepalveluksensa Vekaranjärvellä vuoden 2024 tammikuussa.
Onni Jonassonin, 18, mielestä palvelus voisi olla pakollinen kaikille sukupuolille. Hänestä sen saisi suorittaa aseellisena tai siviilipalveluksena.
Jonasson on pohtinut, että koko ikäluokalla voisi olla pakollinen palvelus. Kaikki voisivat valita, olisiko palvelus aseellinen vai siviilipalveluksen kaltainen koulutus, jossa opiskeltaisiin muutaman viikon ajan esimerkiksi ensiapua ja muita kriiseissä tarvittavia taitoja.
Hän arvelee, että alussa naisten osallistumiseen asepalvelukseen voisi tulla piikki, mutta myöhemmin siviilipalvelus saattaisi kiinnostaa erityisesti naisia.